*

Saija Hakonen

Jos luulit, että liitto maksaa ansiosidonnaisesi, olet väärässä

Katja Uusikartano kirjoitti Facebook päivityksen siitä, miten hänen määräaikainen työntekijänsä ei halunnut jatkaa työsopimustansa, koska sai lähes saman verran rahaa ansiosidonnaisella. Kiitos Katjalle ajatuksia herättävästä kirjoituksesta. Meillä on ollut omassa yrityksessä sama tilanne: tarjosimme harjoittelijallemme työharjoittelujakson päätteeksi kokoaikaista toistaiseksi voimassaolevaa työsopimusta. Hän ei sitä halunnut, koska ”kotona olosta saa melkein yhtä paljon rahaa tekemättä mitään.” Tämä on hyvin yleinen, mutta hälyttävä ongelma: työnteko ei kannata. Samaan kategoriaan menee osa-aika työt. Niitä olisi pk-yrityksissä paljon tarjolla, mutta tällaista ei työntekijän kannata ottaa vastaan. 

Katja Uusikartanon kuvaama tilanne pistää vihaksi myös siitä syystä, että niin me yrittäjät kuin työtekijät kustannamme tämän lystin siitä, että työtä ei kannata tehdä. Jos kuvittelit, että ammattiliittosi maksaa sinulle ansiosidonnaisesi, olet pahasti väärässä. Ansiosidonnainen rahoitetaan n. 95%:sti Työttömyysvakuutusrahastolta ja valtion veroverovaroista. Raha TVR:n kassaan kerätään palkoista sekä työnantajamaksuilla. Ja huom: työttomyysvakuutusrahaston maksu kerätään myös liittoon tai kassaan kuulumattomilta palkansaajilta. Niistä pääsevät kuitenkin nauttimaan vain ne, jotka ovat jäseniä liitossa tai kassassa. Reilua ja johdonmukaista? Ei minun mielestäni. Työnantajamaksuista en lähde tässä sen enempää avautumaan, mutta kyllä se useiden tuhansien eurojen lasku vuodessa kirpaisee, niin henkisesti kuin rahallisestikin.

Tässä pari lainausta Työttömyyskassojen yhteisjärjestön Tyj:n sivuita. Lainauksista huomaat myös sen, että kassojen jäsenmaksuista suurin osa menee hallinnollisiin kuluihin.

”Vuonna 2014 työttömyyskassojen maksamat etuudet olivat yhteensä noin 2 827 miljoonaa euroa. Näistä menoista valtio rahoitti noin 36,9 %, työttömyysvakuutusrahasto 57,6 % ja työttömyyskassat noin 5,5 %.”

”Vuonna 2014 työttömyyskassojen hallintokulut olivat yhteensä noin 108 miljoonaa euroa. Näistä menoista työttömyyskassat rahoittivat itse noin 78,5 %, Työttömyysvakuutusrahasto noin 11,7 % ja valtio noin 9,7 %.”

Tämä työttömyysturvan ja työnteon välinen ongelma on ratkaistava pikimiten. Jokainen työtunti täytyy kannattaa työntekijälle sekä myös työnantajalle. Ongelma on vaan todella kinkkinen, koska palkkoja ei tällä hetkellä pystytä nostamaan, mutta tuskin työttömyysturvaankaan kukaan uskaltaa kajota. Jos sinulla on tähän ratkaisu, kuulisin (ja varmasti valtion johtokin kuulisi) sen mielellään?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (109 kommenttia)

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Tämä on yleinen käsitys. Pidetään tärkeänä, että kuulutaan ammattiliittoon, koska ainoastaan ammattiliitto takaa työttömyyden kohdatessa työttömyyskorvauksen.

Asia ei tosiaankaan ole näin, mutta tätä käsitystä ei kukaan oikeastaan ole halunnut julkisesti oikaista. Ei erityiseti ainakaan ay-liike.

Työttömyyskassa on työntekijän ja yrittäjän turva. Työttömyyskassat tulevat jäsentensä avuksi työttömyyden iskiessä. Kassaan voi liittyä myös ilman ammattiliiton jäsenyyttä.

Suomessa on ammattiliittoihin kuuluvia ja sitoutumattomia työttömyyskassoja.
Yleinen työttömyyskassa on Suomen suurin sitoutumaton työttömyyskassa. Sitoutumattomuudella tarkoitetaan sitä, että jäseneksi hakevan ei tarvitse kuulua mihinkään ammattiliittoon.

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson

Jep. Itse kuulun FINKA:aan joka ei ole työnantajien rahoittama työttömyyskassa kuten Loimaan kassa. On kuitenkin mainittava että kuulun myös Insinööriliittoon. Miksi? Liitto puolustaa työsopimusasioissa jäsenistöä jotta yritykset eivät uskalla kohdella heitä kuinka halpamaisesti tahansa.

Miksi te Hakonen ja Uusikartano olette kiinnostuneet mihin liittoon tai kassaan kukin työntekijä haluaa kuulua? Onko se teidän tuloistanne pois? Ja mitä tulee työttömyyskassoista maksetuista työttömyysmaksuista, niistä nauttivat nykyisin myös yrittäjät jäätyään työttömiksi.

Teillä tuntuu bisnekset pyörivän niin hyvin että ei ole vaaraa yrittäjän työttömyydestä, jonka olen itse kokenut yrittäjänä ollessa.
No Orimattilassa on aina mennyt pirun kovaa... eipä ole kylä kehittynyt sitten -70 luvun. Nykyisin ei pääse ajamaan edes kylän kauppoihin kun kyseisten putiikkien kadun läpiajo on kielletty ...että voimia vaan sinne yrittäjien Orimattilaan.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Työttömyyskassan hallinnointi ja sitä kautta myös jäsenyys kassassa, ovat ay-liikkeelle ilmainen jäsentenhankintakanava. Jos ansiosidonnainen ei edellyttäisi kassan jäsenyyttä, niin ammattiliitoissa kävisi kato. Samalla se kuitenkin sulkee esim. yrittäjien ansiosidonnaisen pois. Siksi työttömyyskassan hallinnointi pitäisi olla vaikka kelalla.

Käyttäjän vasenkoukku kuva
Pasi Laakso Vastaus kommenttiin #27

Jos näin, niin miksi eivät sitten kuulu yksityisiin kassoihin?

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #36

Pasi Laakso

Vastaus voisi löytyä vaikka teollisuusalojen tehtaiden sosiaalitiloista.

Käyttäjän AskoRantala kuva
Asko Rantala

Jukka Mattsson, kaikki työnantajat maksavat työttömyysvakuutusmaksua kaikista ja kaikille palkansaajille maksamiensa palkojen lisäksi. Työnantaja perii myös palkansaajalta osan työttömyysvakuutusmaksusta ja tilittää ne työttömyysturvarahastoon.

Työttömyyskassat tomivat "itsenäisinä" kassoina, jotka saavat TE-toimistoissa olevilta työttömyysturvalautakunnilta päätökset, kenelle työttömälle saa maksaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja miltä ajalta. Kassa suorittaa vain maksun ja perii sen sitten työttömyysturvarahastosta.

Ongelma on se, että vakuutusmaksu peritään jokaisen palkansaajan osalta, mutta ansiosidonnaista saavat van kassojen jäsenet. Useimmat ammattialojen työttömyyskassat toimivat ammattiliittojen kanssa samassa osoitteessa ja SAK sekä liitot ovat aina puhuneet "Liiton rahoista" ja kehottaneet lähettämään työttömyysturvahakemukset "Liittoon", todellisuudessa ne menevät liiton osoitteessa (samassa talossa) toimivalle kassalle. Kassa tai liitto ei tee maksupäätöstä vaan päätöksen tekee aina hakijan kotipaikan TE-keskuksen työttömyysturvalautakunta.

Yrittäjille on noin 15 vuotta ollut kaksi erillistä työttömyyskassaa (AYT ja SYT), joista kirjoitan lisää tuonne viimeiseen kommenttiini.

Yrittäjän ansiosidonnaisen ja peruspäivärahan saanti ovat paljon monimutkaisempia. Ei riitä, että lopettaa työt tilausten loppuessa tai lopettaa yritystoiminnan ja ilmoittautuu työttömäksi. EI. Yrity pitää totaalisesti lopettaa ja sen varallisuus realisoida. Jos on paljon liiketoimintaan perustuvia myyntisaamisia, niin niiden summa voidaan arvioida yritystuloksi niin kauan kuin niitä kertyy yrityksen pnkkitilille tai jos asiakas menee konkurssiin ja rahat jäävät saamatta, niin se vöähennetään lopettaneen yrityksen varallisuudesta. Samoin tavaravaraston arvo voidaan katsoa yritysvarallisuudeksi ja vasta kun se on realisoitu, niin katsotaan, että lopettanut yrittäjä on oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Näiden selvittelemisessä voi mennä useita vuosia ja se on yrittäjän itsensä selvitettävä työttömyysturvalautakunnan kanssa.

Yrittäjä maksaa itse työttömyyskassansa jäsenmaksun, eli vakuutusmaksunsa kassaan. Yrittäjä saa valita itse haluamansa työttömyysturvan suuruuden, kuten myäs TYEL-vakuutuksensa. Sen perusteella määräytyy työttömyysturvan suuruus.

Käyttäjän jennitamminen kuva
Jenni Tamminen

Haastattelin Katja Uusikartanoa ja lisäsin juttuun myös sinun kommenttejasi: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/149682-pienyrittaj...

t. Jenni / US

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni

Miten ansiosidonnainen voi olla "yhtä paljon, kuin palkka" kun se on noin 60 % palkasta? Lisäksi työttömyyspäivärahasta maksetaan enemmän veroa, kuin palkasta, sillä verotuksessa ei ole ansiotulovähennystä eikä työtulovähennystä.

Puhutaanko tässä taas lapsiperheestä, jonka kokonaistilanteeseen vaikuttavat lasten päivähoitomaksut, asumistuki ja puolison etuudet?

Palkkaapa yksinasuva, jolla ei ole huollettavia, niin taatusti palkka on etuuksia korkeampi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Sama asia tuli minullekin mieleen.
Tosin jotain tilapaäistöitä tai osapäivätöitä ei välttämättä kannata rahallisessa mielessä ottaa vastaan yksineläjänkään. Jos tienaa yli 300 asumistuki pitää tarkistaa. Päivärahan saanti lykkäänty ja palkkaakin joutuu odottamaan joten voi jäädä joksikin aikaa ilman rahaa kaiken järjestelyvaivan lisäksi.
Tamperelaisessa oli ihan kammottava kirjoitus työttömien laiskuudesta. Olisi luullut satiiriksi, ellei se olisi ollut päätoimittajan pääkirjoitus.

Käyttäjän AnttiOllikainen kuva
Antti Ollikainen

"Palkkaapa yksinasuva, jolla ei ole huollettavia, niin taatusti palkka on etuuksia korkeampi."

Olen Päivin kanssa samaa mieltä. En millään laskukaavalla ole saanut yksinasuvan saamia sosiaalietuuksia koskaan niin isoksi että työnteko ei olisi kannattavampi vaihtoehto.

Maarit Korhonen

Aivan samaa mieltä päivin kanssa, unohtuu tuo, että ansiosidonnainen tosiaankin parhaimmillaan vain 60% palkasta, josta maksetaan veroa 20%, kun olin palkkatukityössä, vastaavassa osa-aikaisessa, veroprosentti oli 10, lisäksi työttömänä ollessa ei ole matkakuluja, joita seuraa heti, kun lähdet töihin, minulla yksinelävällä on myös asuntolaina maksettavana, osa-aikatyötä vastaanotettaessa ei tosiaankaan makseta asuntolainoja pois ja sen jälkeen yksin pidetä taloutta yllä pienellä osa-aikaisen palkalla, jos olet saanut asuntotukea mahdollisesti työttömänä, sekin loppuu heti, kun menet työhön, tosiaan, osa-aikatyönteko ei kannata ainakaan yksinelävällä, mutta, jos tämä valittaja, joka itseään yrittäjäksi kutsuu, viitsisi hakea sellaisen työntekijän, joka pystyy olosuhteidensa puolesta ottamaan vastaan osa-aikatyötä, ei tarvitsisi kitistä järjestelmän hölmöyttä, tulijoita kyllä riittää, pitäisikin kysyä, mitä pitäisi työnantajien tehdä toisin yrityksissään, että voisivat palkata kokoaikaisia työntekijöitä, jotka myöskin eläisivät tuloillaan, 70-luvulla, kun lähdin nuorena naisena työelämään, ei osa-aikatyötä juurikaan tunnettu, yrittäjien ahneus tehdä tulosta on johtanut tähän epätasa-arvoiseen tilanteeseen työmarkkinoilla, kaikkia työttömiä ei pidä syyllistää tämän perusteella, ei myöskään ammattiliittoihin kuuluvia työntekijöitä ja se, joka väitti, että emme kuuluisi ammattiliittoon, jos ei olisi ansiosidonnaista, on väärässä, jäsenmaksuissa maksetaan myös turvasta, jos työnantaja kohtelee väärin tai antaa laittomasti potkut, mitä tapahtuu tänä päivänä paljon, joku turva on oltava työntekijälläkin!

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Mitä kirjoitat pitää paikkansa ja huolestuttavaa onkin että muu maailma lisää kilpailukykyään jokainen päivä.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

On kaksi vaihtoehtoa. Joko ansiosidonnainen on joissain tapauksissa liian suuri tai palkka liian pieni. Riippuen näkökulmasta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jos on ansiosidonnaisella hyväpalkkaisesta työstä ja tarjotaan matalapalkkaista työtä tällainen tilanne syntyy.

Käyttäjän timovaittinen kuva
Timo Vaittinen

Juu, ja silloin on laillinen peruste kieltäytyä työtarjouksesta, mainitusta (kannattavius)syystä.

Käyttäjän Laali kuva
Raili Sergejeff Vastaus kommenttiin #39

Onko tällainen tosiaankin laillinen peruste kieltäytyä työtarjouksesta? Siis kannattavuussyistä?

Pekka Heliste

Tässä tuskin on tuosta kysymys, nuori oi työharjoittelussa eli suurella todennäköisyydellä palkaton orjatyöläinen.

Näitä on meillä n 350000 henkeä vuodessa

Jos ei saa palkkaa niin ei kerrytä ansiosidonnaisenoikeutta eli harjoittelija sai todennäköisetsi peruspäivärahaa ja sääntöjen mukaan ei sitäkään,koska kiletäytyi tarjotusta työstä

Todennäköisintä on, että firma ja yrittäjä olivat huonoja ja harjoittelija etsi paremman vaihtoehdon. Nuoret työllistyvät nopeasti

Arto Karppinen

Näimpä se menee asuminen on kallista suomessa. täällä ei voi asua missään havumajoissa jos meinaa käydä töissä pitäs olla asiat kunnossa mutta jos on velkoja tai muuten ei kaikki kunnossa

Arto Granlund

Mitäpä jos Katja Uusiartano olisi tarjonnut kunnon palkan työstä ja 40-tuntisen työviikon 30-tuntisen sijasta.

Maarit Korhonen

juuri näin, monesti matkakuluihin uppoaa jo eräskin euro, kaikki kallistuu koko ajan, sähköt, vedet, jätemaksut, ruoka on euroopan kalleinta ja tällaista ihmettelee yrittäjä, asennevalmentajalla on itsellä mahdollisuus korjata asenteitaan ja perehtyä elämisen kalleuteen. Olisi jo aika.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield
Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Näitä kirjoituksia ansiosidonnaisesta päivärahasta ja niiden suuruudesta tulee aina sillointällöin, ja aina samat virheet toistuu. Kumma kun ei oteta selvää ennenkuin kirjoitetaan virheellistä tekstiä.

Ansiosidonnainen päiväraha on 45% tunti/kuukausi ansiotulista laskettuna aina 3116€/KK saakka.
Yli menevästä ansiosta huomioidaan ansiosidonnaiseen päivärahaan 20%

Koskaan ei ansiosidonnainen päiväraha ylitä 50% vaan jää aina alle.

Se miksi plokikirjoittaja monien muiden lisäksi tarttuu tähän, ettei kannata ottaa työtävastaan kun ansiosidonnainen on "lähes yhtä suuri" on väärinkäsitys tai luetun asian ymmärtämättömyys.

Jos henkilö on ollut töissä yrityksessä vuosia, ja hänen palkkansa on kehittynyt vuosiensaatossa kohtalaiseksi tai jopa hyväksi.
Nyt kun hän joutuu työttömäksi jonkin hyväksyttävän syyn takia jolloin hänellä on oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. hän saa sen 45% tai(+20%)

Nyt sama henkilö hakee töitä vastaavista ammateista, hänellä on vuosien kokemus sekä osaaminen. Mutta hänelle tarjotaan minimi palkkaa, eli samaa mitä jokaiselle juuri koulunsa päättäneille 18v täyttäneille.Tämä on tänäpäivänä pääsääntöinen käytäntö työnantajilla. (tulijoita riittää, ei ole työvoimapulaa)

Esimerkki.
palkka entisestä työstä 15€/h x 172h/kk = 2580€/kk
ansiosidonnainen 45% on silloin = 1161€/kk

Uusipalkka 10€/h x 172 = 1720€/kk

Nyt kyseinen henkilö vertaa utta palkkaa sekä ansiosidonnaista päiväahaa. Ottaa huomioon työmatkakulut, asumistuet ym, mahdolliset kulut mitkä aiheutuu työssäkäymisestä. Niin lopputulos on usein ettei kannata ottaa vastaan työtä josta joutuu "maksamaan".

Tämä esimerkki on yksinasujan näkökulmasta, mutta jos tarkasteltaisiin perheellisen näkökulmasta niin ero ansiosiddonnaiseen päivärahaan ja uuden työn palkkaan niin ero kapenee huomattavasti.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Arto Nakkila

Kertoisitko sitten vielä miten käy, kun tämä "mukavan edullinen" ansiosidonnainen loppuu.

Lisäksi kannattaa arvioida miten sinne työmarkkinoille pääsee takaisin, kun on kolme vuotta downshiftannut. Minun käsittääkseni tämä henkilö ei ole enää amattitaitoinen ja suurin osa muista hakijoista ajaa työhaastatelussa hänestä kirkkaasti ohi.

Ilkka Hirvi

"Kertoisitko sitten vielä miten käy, kun tämä "mukavan edullinen" ansiosidonnainen loppuu"

A) Itse olen aina tarvittaessa löytänyt uusia töitä, ja minimalistina myös elän sen mukaisesti että pärjäisin minimituillakin, joilla jokaisen tulisi pärjätä "leveydeltään minimoidussa" elämässä (mikä ei toki aina mene kaikissa tapauksissa niin), ja lisäksi kerrytän säästöjä aina työssä ollessa paljon, ja jonkun verran myös ansiosidonnaisella ollessani. Toisin sanoen, ansiosidonnainen on ainakin minun tapauksessani "ylimääräistä opportunistista herkkua", jota ei tarvitsisi olla välttämättä lainkaan, mutta toisaalta se kannustaa ottamaan vastaan töitä, lyhyitäkin, työssäoloehdon kerryttämiseksi.

B) Tuota asiaa ei kukaan oikeasti ajattele, vaikka se voi monessa tapauksessa paikkansa pitääkin. Ja nimenomaan nykyinen järjestelmä ei kannustakaan ajattelemaan. Kun järjestelmä kannustaa varsin jäykästi olemaan ottamatta vastaan työtä, niin ei kukaan aivollinen olento lähde rehkimään suurinta osaa hereilläoloajastaan saadakseen palkakseen vain pienempää tuloa kuin saisi tekemättä mitään, voidessaan hyödyntää saman ajan omiin hyödyllisiin tekemisiin, huvituksiin, ja lepäämiseen. Ei kukaan valitse kahdeksi vuodeksi tuollaista "hölmöläisen hommaa" vain sen ajatuksen vuoksi, että muutoin elämä olisi kolmen(?) vuoden päästä ehkä vaikeampaa. Toisin sanoen, voidaan sanoa että järjestelmä kannustaa syrjäytymään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ansiosidonnaista on toistaiseksi saanut 500 päivää eli noin kaksi vuotta.
Ehtiihän siinäkin ajassa ammattitaidot rapistua etenkin tietotekniikkaohjelmia käyttävillä. Lisäksi on suuri vaara vaipua masennukseen ja sortua juopotteluun.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #65

Vain n 3 % työttömistä jatkaa työttömänä 500 päivään saakka.N 70 % työllsituu kolmen kk aikana

Erikoista on, että ansiosidonnaista saavat työllistyvät nopeammin kuin peruspäivärahaa saavat

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #70

Ansiosidonnaisilla taitaa olla ammatti ja työnhakutaidotkin paremmin hallussa.
Mistä tilastoista olet luvut ottanut? Nokialta poispotkitut ym. pitkälle koulutetut ehkä vaikuttavat prosenttilukuihin?

Ilkka Hirvi

"Koskaan ei ansiosidonnainen päiväraha ylitä 50% vaan jää aina alle."

Nyt kyllä omassa kirjoituksessasi on perustavanlaatuinen virhe, tehden myös "työnkannattavuuslaskelmastasi" epärealistisen optimistisen.

Ansiosidonnainen päiväraha nimenomaan menee perusduunarilla aina yli 50%:n sen perusteena olevasta palkasta, ja 60% on hyvä keskimääräinen arvio ei-niin-kovapalkkaisella perusduunarilla.

Laskelmistasi siis puuttuu PERUSOSA, joka on aina ansiosidonnaisen päivärahan pohjana, yhtäsuurena kaikilla. Se on samansuuruinen kuin kelan maksama peruspäiväraha tai vähennyksetön työmarkkinatuki. Oliko se nyt 550€/kk, en muista ulkoa, mutta kuitenkin kohtalaisen suuri "pohjaläjä". Tämän perusosan LISÄKSI, sitten tulee se ansio-osa, joka on 45% palkan ja perusosan välisestä erotuksesta.

Näin ollen, pienillä palkoilla prosentti kasvaa melko suureksi, erityisen suurilla taasen jääden vain hieman sen 45%:n (tai ökypalkoilla jopa 20%:n) yläpuolelle.

Esimerkki epätarkoilla luvuilla, poljetulla duunaripalkalla 1000€/kk:

"perusosa 550€" + "45% palkan ja perusosanvälisen erotuksesta%"
= 550€ + (1000€ - 550€) x 0,45% = 752,50€

Niin kuinkas monta prossaa tämä sitten oli perusteena olevasta palkasta:

752,50€ / 1000€ = 0,7525 = 75,25%

Ja ennenkuin kukaan yrittää saivarrella, että "no eihän se perusosa ole mitään ansiosidonnaista, sitähän on vain se laskettu osa..." Niin nimenomaan KOKONAISSUMMA on nimeltään ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha. Se muodostuu ansio-osasta ja perusosasta.

Eli summa summarum, ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan prosentuaalinen määrä perusteena olevasta palkasta riippuu täysin palkan suuruudesta.

Mutta yhtäkaikki, työn kannattavuuteenhan ei vaikuta prosentit perusteena olevasta palkasta, vaan päivärahan määrä suhteessa tarjolla olevan uuden työn palkkaan, ja siitä totesitkin oikein, ettei useinkaan kannata. Mutta jos laskelmissasi olisi ollut tuo perusosa mukana, niin oltaisi entistäkin lähempänä sitä yleistä tilannetta, ettei työtä kannata ottaa vastaan edes vaikka noita "työssäkäynnin kuluja" ei huomioitaisi, vaan ansiosidonnainen on kylmänviileänä lukuna isompi kuin tarjotun työn palkka.

Kannattamattomuusskenaarion syntyminen ei edes edellytä vuosia pitkää työuraa erityisammattitaitoa vaativassa yrityksessä. Nimittäin usein (mutta ei aina ja varsinkaan toisensa perään) sattuu onnekkaasti löytämään, usein projektiluontoisena (eli loppuvat ennemmin tai myöhemmin) aivan "tavan hanttihommia" vailla mitään ammattiosaamisvaatimusta, joissa on VALTAVA määrä ylitöitä ja sunnuntaitöitä, sekä mahdollisesti jotain "paskantyönlisiä", vaikka itsessään tuntipalkka olisi hyvinkin huono.

Itsellä ollut tämä tilanne monta kertaa. Esimerkkinä oma viimeinen työsuhteeni: reilu 8kk silkkaa pa*kan lapiointia ja piikkausta paikassa jossa asiakasyrityksen kannattavan tuotannon maksimoimiseksi pienoisen remontin yhteydessä piti tuo homma saada hoidettua mahdollisimman pian alta pois ja siksi sen oli kannattavaa pitää työnantajafirmani lapioiden varsissa pitkää päivää viikonloppuineen kaikkineen, maksaen pakolliset yli- ilta- yö- ja viikonlopputyöt, sekä tietyissä paikoissa myös paineilmalisät, vaikka tuntipalkka muuten olikin varsin heikosta päästä.

Mutta tuommoiset projektit kun tosiaan loppuvat aikanaan, niin tämäkin. Kas kummaa, ansiosidonnaista tuleekin nyt n. 1400€ netto, ja järjestään sittemmin tarjotuissa "normaalityöaikaisessa" työssä, niin hanttihommapuolella kuin oman alani tehdastyössä johon minulla mahiksia olisi, jäisi netto tuon alle.

Mitä asialle pitäisi tehdä? Joku perustuloon perustuva systeemi olisi ainakin osaratkaisu. Myös ansiosidonnaisesta tinkiminen olisi mielestäni hyvä idea, vaikka ja KOSKA itsekin opportunistisesti elän mieluummin sillä kuin otan työtä vastaan, niin kauan kuin ei työn vastaanottaminen kannata. Lähtökohtaisesti kun en, eikä kukaan muukaan, mielestäni ansaitse tämmöisiä summia "ilmaista rahaa" työtä tekemättä.

Vaikkakin ehkä itse työttömyysongelman pähkäily voisi olla vielä tärkeämpää kuin työttömyyskassaopportunismin kitkeminen - Kyllähän täällä rahankipeitä työttömiä vailla mitään ansiosidonnaisia vaikuttaisi olevan paljon enemmän kuin avoimia työpaikkoja, mutta silti noihin avoimiin paikkoihin ei löydetä tekijöitä. Ja oma lukunsa myös nuo jotka syystä tai toisesta eivät ikänään käy töissä - edes sitä puolivuotista kerrallaan ansiosidonnaisia ansaitakseen.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Juuri näin. Monet tuntemani ihmiset tekivät mm. kattotöitä, rakennustöitä ja asfaltointitöitä hulluna kesäisin ja pötköttelivät talvikuukaudet aurinkorannoilla ja punkan pohjalla ansiosidonnaisella. Kun tällainen järjestelmä on luotu ja mahdollistettu, totta kai sitä käytetään hyväksi.

Käyttäjän timovaittinen kuva
Timo Vaittinen Vastaus kommenttiin #16

Ainakaan tyhmyydestä näitä kavereita voi tuskin kukaan moittia... :D no kateelliset korkeintaan

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Useimpiin auki oleviin työpaikkoihin on satoja hakijoita.

Pekka Heliste

Ei ansiosidonnaista saa kuin 500 päivää, ei siis lopun elämää.

Ja 500 päivään päsee vain n 3 % työttömiksi jääneistä , jopa 70 % työllistyy kolmessa kuukaudessa

Eli todennäköisesti syy poisjääntiin oli hakea parempaa työpaikkaa

Maarit Korhonen

Tuohon voisi vielä lisätä, että millä ihmeellä yksinelävä maksaa uudella pienemmällä palkalla asuntolainansa, se kun ei pienene ihan yhtäkkiä?

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Niin sen viisisataa päivää voi olla tänhetkisen säännönmukaan ansiosidonnaisella, Osa työllistyy tänä aikana, hakeutuu koulutukseen ja ehkä työllistyy sen kautta, mutta osa on työttömänä koko ajan ja jää pitkäaikaistyöttömäksi.

"Minun käsittääkseni tämä henkilö ei ole enää amattitaitoinen ja suurin osa muista hakijoista ajaa työhaastatelussa hänestä kirkkaasti ohi."

Tämä sanomasi pitää hyvin pitkälti paikkansa, mutta on aloja joissa kaiken tieto taidon ja osaamisen saa vain työnkautta tekemällä, tällainen henkilö on lähtökohdiltaan paremmassa asemassa sellaiseen nähden jolla on vain teoreettinen koulutus mutta ei kokemusta ja sen tuomaa ammattitaitoa.
Nyt pallo jääkin työnantajille, mitä he arvostavat?

Työelämään pääsee suurin osa vasta sitten kun on tarpeeksi työpaikkoja, Jolloin ei ole enää ikärasismia. Palkataan päteviä, eikä pelkästään "sopivia"

Nämä asiat ei nyt ollutkaan plokikirjoittajan eikä minun kommenttini pointi, vaan ansiosidonnaisen päivärahan suhde maksettujen palkkojen rinnastettavuuteen, sekä niihin tekijöihin miksi jotkut ei ota vastaan aina tarjottua työtä.

Jos ja kun otat vastaan työtä joka on huomattavasti pienempi palkaltaan kuin edellinen, kuten esimerkissäni 33% ja on tieto tai vahva epäilys, ettei sekään ole pitkä aikainen niin pitää miettiä myös mitä sen jälkeen? Kuinka suuri on tästä työstä saamani ansiosidonnainen, kun lähtökohta on jo 33% pienempi.

Moni ottaa vastaan kyllä pienemmälläkin palkalla tarjottua työtä (kuten itsekkin olen ottanut) Mutta aina se on ollut suurempi kuin ansiosidonnainen, ja olen tiennyt pärjääväni sillä ja myös sillä työttömyyskorvauksella mikä tulisi olemaan kun sekin työ loppuu.

Pekka Heliste

Meillä on n 500000 työtöntä.Heistä n 200000 saa ansiosidonnaista , 200000 peruspäivärahaa ja 100000 ei saa mitään

Kun kannustinloukku koskee vain osaa ansiosidonnaista saavia niin meillä on käytännösä 450000 työtöntä, jotka eivät ole kannustinloukussa

Näyttää siltä, että nuo 50000 ovat ainoita joita yritetään rekrytoida

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Myös osapäivätyö ja tilapäistyö voi olla kannattamatonta.
Luulisin, että työttömiä oikeesti on enemmänkin kuin puoli miljoona.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

AY-liitot ovat keksineet ikiliikkujan, - ilman työntekoa hankkii saman kuin käymällä töissä!!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eihän se niin ole yleisesti ottaen.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

https://ytk.fi/ansioturvan-abc/paivarahan-maara

Tarkistin asian, ovat muuttuneet hieman viimeisestä kun jouduin näitä käsittelemään.

Myönnän virheeni, se 45% on perusosan ja päiväpalkan välisestä erotuksesta

Mutta palkka ansiosta vähennetään aina ensin 4,5% sen jälkeen perusosa ja lopusta 45% lasketaan ansiosidonnaiseksi osuudeksi.

Joten todellinen ansiosidonnainen jääneen sinne 50% nurkille työssäolo ajan kokonais palkasta.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Katja Uusikartano ei oikein tunne ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ehtoja. Työnhakija ei voi kieltäytyä hänelle tarjotusta osa-aikatyöstä työttömyyden aikana, vaan myös osa-aikatyö on otettava vastaan. Jos osa-aikatyötä ei ota vastaan, menettää määräaikaisesti työttömyyskorvauksensa eli joutuu karenssiin. Työstä kieltäytyessä karenssi voi olla 3 - 6 kuukautta.

Työnhakijan pitää myös aidosti hakea työtä. Jos hän esimerkiksi ilmoittaa työnhakutilanteessa työnantajalle olevansa mieluummin ansiosidonnaisella, kuin osa-aikaisessa työssä, niin tällaisesta puheestakin voi karenssi napsahtaa.

Ansiosidonnaisella täytyy ottaa kaikkea tarjottua työtä vastaan. Työtä myös oman alansa ulkopuolelta, ja osa-aikasta työtä, vaikka sitä olisi vain muutama tunti päivässä. Se, että ihmiset yleensä pystyvät olemaan ansiosidonnaisella päivärahalla vuodenkin, johtuu vain siitä, että Suomessa ei yksikertaisesti ole tarpeeksi työpaikkoja tarjolla. Työttömyys johtuu työpaikkojen vähyydestä, ei ansiosidonnaisen eduista.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

On myös sanattomia keinoja viestittää työnantajalle että työ ei kiinnosta... kukaan työnantaja ei ole niin hullu, että palkkaa ei-motivoituneen työntekijän.

Eikös ansiosidonnaisella ole joku ajallinen suojaosa siitä, mitä työtä pitää ottaa vastaan? Esim työtöntä tohtoria ei ihan heti passiteta siivoojan työtä hakemaan?

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Ammattitaitosuoja

Ammattitaitoinen henkilö voi menettämättä oikeuttaan työttömyysetuuteen kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana kieltäytyä työstä, jota ei voida pitää hänen ammattitaitonsa huomioon ottaen hänelle sopivana. Ammattitaitoisena pidetään henkilöä, jolla on joko ammatillinen koulutus sekä siihen liittyvä vähintään vuoden työkokemus tai vastaavasti on saavuttanut ammattitaidon vähintään kahden vuoden työkokemuksella kyseisellä ammattialalla.

Jos työnhakija edellä tarkoitetun kolmen kuukauden aikana tekee työsopimuksen ammattitaitonsa huomioon ottaen sopivasta työstä, joka alkaa kolmen kuukauden kuluessa työsopimuksen tekemisestä, hänellä on pätevä syy tänä aikana kieltäytyä sellaisesta työstä, joka olisi esteenä työsopimuksessa tarkoitetun työn vastaanottamiselle.

Ammattitaitosuoja voidaan poistaa, jos työnhakijan työssäkäyntialueella ei työvoimaviranomaisen arvion mukaan ole kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana osoitettavissa hänen ammattitaitonsa huomioon ottaen hänelle sopivaa työtä. Työvoimatoimiston on annettava tieto ammattitaitosuojan poistamisesta työnhakijalle. Jos työnhakija ei tällöin ota vastaan ammattitaitonsa huomioon ottaen sopivaa työtä muualta eikä myöskään muuta työtä työssäkäyntialueeltaan, katsotaan hänen kieltäytyneen työstä 12 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Ammattitaitosuojaa ei sovelleta työnhakijaan, jonka työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet työsopimuksen ehtoon perustuvasta lomautukseen rinnastettavasta syystä.

Maarit Korhonen

Ammattisuoja on suurinpiirtein 4 kuukautta, minulle sanottiin te-toimistossa, kun kyselin, että kohtako tarjotaan siivoojan työtä, että heitäkin on jonossa ihan tarpeeksi, ammattitaitoisia sellaisia, ei ole ollut pelkoa "saada" edes siivoojan työtä, puhumattakaan oman alan töistä! Tämä Saija Hakonen ei varmaankaan tarjonnut työtä yli viiskymppiselle ihmiselle, varmasti olisi tekijän löytänyt, mutta kun ikäryrjintää harrastavat nämä nykyajan työnantajat, haluavat vain nuoria ja halpoja tekijöitä ja sitten kitisevät, kun niille ei työ kelpaa, ei niin, moraali on monella toinen kuin vanhemmalla ja kokeneemmalla tekijällä, sitä saa mitä tilaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Nykyisin siivojilta vaaditaan ammattitaitoa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Ainakin hoitoalalla viestitetään ettei työ kiinnosta, sairauspoissaolot ovat todella suuret, vai onko työ todellakin niin raskasta ?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Osa-aikaisuus on kyllä ihan hyväksytty syy kieltäytyä töistä. Velvoite koskee ainoastaan kokopäivätyötä.

Käyttäjän timovaittinen kuva
Timo Vaittinen

Mikko, työtarjouksesta voi kieltäytyä ihan lainmukaisin perustein, ilman karenssia, siinä tapauksessa ettei työnteko olisi kannattavaa, eli henkilö saa työttömyydellä paremman, tai ~yhtä suuren, tilin (työttömyyden "eduksi" laskennassa huomioidaan myös mm. oletetusta työstä aiheutuvat työmatkakulut)

Pekka Heliste

Väärin, työstä ei voi juuri koskaan kieltäytyä ilman sanktioita

yötarjous voi kuitenkin olla esimerkiksi vuokra- tai osa-aikatyötä.

Osa-aikatyökin on työtä, jota työnhakijan tulee olla valmis vastaanottamaan, koska hänellä on mahdollisuus soviteltuun päivärahaan.

Työnhakijalla on oikeus kieltäytyä osa-aikatyöstä vain, jos palkka yhdessä sovitellun työttömyysetuuden kanssa vähennettynä työsuhteesta aiheutuvilla kustannuksilla jäisi pienemmiksi kuin täysi työttömyysetuus.

Provisiopalkkakysymykset ovat astetta monimutkaisempia. Puhtaasti provisiopalkkaisesta työstä saa pääsääntöisesti kieltäytyä, mutta pohjaosan ja provision yhdistelmässä näin ei ole.

Käyttäjän timovaittinen kuva
Timo Vaittinen Vastaus kommenttiin #50

Oikeinhan se on, ja tässä ihan virallinen muoto
Päteviä syitä kieltäytyä tarjotusta työstä:
•»Ansiosi jäisivät pienemmäksi kuin työttömyysturvasi, kun olet kokonaan työttömänä: Kun työstä maksettava palkka ja soviteltu työttömyysetuus lasketaan yhteen ja summasta vähennetään työsuhteesta aiheutuvat kustannukset. Te-palvelut.fi
Sekä koko- että osa-aikatyöstä voi ts. kieltäytyä samoin perustein, jos palkka jää pienemmäksi kuin työttömyysturva ja työstä aiheutuvat kulut yhteensä.

"Puhtaasti provisiopalkkaisesta työstä saa pääsääntöisesti kieltäytyä."

On mustaa valkoisella sellaisesta kun on määrätty 2kk:n karenssi, asiakkaan kieltäydyttyä puhtaasti provisiopalkkaisesta työstä. Kyse siinä on työvoimaviranomaisen harjoittamasta syrjinnästä sekä asiakkaiden yhdenvertauusperiaatteen rikkomisesta. Provisiopalkkaisia työtarjouksia tulee lähettää työnhakijalle vain, jos näin on erikseen sovittu. Kyseinen tapaus päättyi lopulta asiakkaan eduksi, mutta osoitti konkreettisella tavalla, jälleen kerran, sen tosiseikan miten työvoimaviranomaisilla on vapaat kädet toimia mielivaltaisesti, ja työvoimapoliittisesti moitittavasti, ilman että heillä itsellään olisi mitään pelkoa karenssista tai mistään muustakaan rangaistuksesta, tai sanktiosta. Onhan meillä viranomais-Suomessa tähän totuttu.

Käyttäjän JyrkiSaari kuva
Jyrki Saari

Suomessa on saatavilla osaavaa palkka- sekä palkatonta työvoimaa erityisen hyvin.

Asiallisen palkkatyöpaikan tarjoaja saa parisataakin hakijaa seuduilla joissa ihmisiä yleisemmin asuu kohtuullisen työmatkan päässä. Suomalainen työvoima on pääasiassa osaavaa, hyvin koulutettua väkeä. Oppisopimuksella saa suomessa, voi sanoa poikkeuksellisen helposti yritykselle sitoutuneen täsmäosaajan tulevaisuuttakin ajatellen.

Vapaaehtoistoiminnassa on mukana 1,4 miljoonaa suomalaista, ilmenee Kansalaisareenan, HelsinkiMission ja kirkkohallituksen teettämästä tutkimuksesta. Joka kolmas suomalainen tekee vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyötä tehdään keskimäärin 18 tuntia kuukaudessa. Tuntimäärä on lisääntynyt vuodesta 2010. Vapaaehtoistyötä tehdään nykyisin lähes 170 000 henkilötyövuotta, kun lukema oli 146 000 vuonna 2010.

Työmarkkinatilannetta ei edistä työvoimapoliittiset ratkaisut, joilla pakotetaan 1 työpaikka / 200 hakijaa, vaikkapa 100 sopimatonta hakijaa lisäykseksi. Sellainen olisi todella arveluttavaa toteutettuna vain joidenkin asenteellisuuksien vuoksi. Sekään ei aja työnantajan etua, että kannustetaan vääristämään tervettä kilpailua tai jopa harjoittamaan ihmiskauppaan verrattvaa rikollisuutta.

Marginaalisilla työnantajilla on luonnollisesti vaikeuksia saada hankittua mitään työvoimaa. Heitä onkin juuri viimepäivinä alettu taas käyttämään poliittiseen toimintaan työttömien aseman heikentämiseksi.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

"Kuukausipalkkasi on 2.000 euroa. Ensin kuukausipalkastasi vähennetään vakiintuneeseen palkkaan kuulumattomat erät, kuten loma­korvaus ja lomaraha (2.000 – 500 = 1.500). Tämän jälkeen palkastasi vähennetään 4,28 prosenttia eläke- ja työttömyysvakuutusmaksua (tel-vähennys). Jäljelle jäävä palkkasumma 1.435,80 jaetaan 21,5:llä laskennallisen päiväpalkan saamiseksi. Näin laskettuna päivärahan perusteena olevaksi päiväpalkaksi saadaan 66,78 euroa. Kun peruspäiväraha 32,80 euroa sekä palkkatuloihisi perustuva ansio-osa [0,45 x (66,78 – 32,80)] las­ketaan yhteen, muodostuu ansiopäivärahan määräksi 48,09 euroa."

Yllä oleva laskentaesimerkki on suora kopio ytk.n sivulta.

48,09 x 21,5 = 1033,9 euroa.

Joten ansiosidonnainen on noin 50% kokonaispalkasta joiden ansio jää alle 3116€/kk
Mikäli ansiot ovat olleet suuremmat pienenee % osuus.

Kun vielä huomioidaan verotus, joka on suurempi (2%) kuin mitä ansiosta saadusta työtulosta. Perustuen etuisuus veroon, mikä peritään työttömyyskorvauksista jää netto tulot alle 50% palkka nettotuloihin nähden.

Mikko Ahola

Eikö tässä alla mainitsemassasi kommentissa ollut jokin suoja aika jolloin voi kieltäytyä muusta kuin oman alan työstä, mutta se oli jokusen kuukautta (muistaakseni 3kk)

"Ansiosidonnaisella täytyy ottaa kaikkea tarjottua työtä vastaan. Työtä myös oman alansa ulkopuolelta,"

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Harvoin TE-keskukset mitään työtä työttömille tarjoaa.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Itse vaihdoin työpaikkaa 1.8. kun määräaikainen sopimukseni loppui. Uusi työ on mielenkiintoinen, mutta palkasta jää käteen vain 200€ enemmän kuin jos olisin jäänyt ansiosidonnaiselle aikasemmasta työstäni.

Voi se jollekulle olla kynnys saada 40h/viikko työllä 200€ enemmän käteen kuin tekemättä mitään ansiosidonnaisella. Itselleni päätös oli helppo, kun uusi työ kuitenkin on mielenkiintoista.

Käyttäjän Laali kuva
Raili Sergejeff

On kyllä hurjaa, jos kieltäydytään työstä, jos saa vain vähän enemmän käteen kuin ansiosidonnaisella. Ymmärrän kyllä, jos työmatka on niin pitkä, että hyöty työstä on miinusmerkkinen sadoissa euroissa.

Isompi ongelma on kuitenkin mielestäni se, että työnantajat (varsinkin nuoremmat) eivät uskalla/halua palkata yli viisikymppisiä, vaikka heillä on työvuosia ja intoa tehdä töitä huonommallakin palkalla. Se on todella turhauttavaa! Eihän yli viisikymppinen nykyisin ole toinen jalka haudassa.

Eräs työnantaja sai palkkatukea minusta jokunen vuosi sitten. Olin suostunut tosi huonoon palkkaan vain saadakseni työtä, ja työkkäri vaati, että palkka pitää olla ainakin minimipalkka, koska sovittu kk-palkka oli alle minimin.

No, sehän oli vain hyvä, sain siis vähän enemmän palkkaa. Palkkatuki loppui aikanaan, mutta jatkoin samalla minimipalkalla vakinaisena jonkin aikaa. Sitten sainkin uusia hommia, koska minua kysyttiin töihin kilpailijalle paremmalla palkalla, ja tottakai suostuin.

Tämän edellä mainitun palkkatukityön sain siten, että kirjoitin ikärasismista lehden yleisönosastolle, ja samalla mainitsin, että kirjoitusta saa pitää työhakemuksena. Tuli heti yhteydenotto, ja sen myötä tämä mainittu työpaikka.

Kun on töissä huonolla palkalla, on silti helpompi saada uusi työ, koska työttömiä karsastetaan. Yksin elävän ainakin kannattaa useimmiten olla töissä huonolla palkalla ennemmin kuin työttömänä.

Sain aika hyvää ansiosidonnaista edellisen hyväpalkkaisen työni vuoksi, ja jäin muutaman kympin miinukselle tässä uudessa työssä verrattuna ansiosidonnaiseen, mutta se ei isommin häirinnyt! Oli niin kiva olla taas töissä!

Minusta ikärasismi on todella suuri ongelma. Olisiko peräti suurempi, kuin se, että kieltäydytään työstä hyvän ansiosidonnaisen takia?

Olen itsekin entinen yrittäjä, joten ymmärrän yrittäjienkin huolet.

Käyttäjän timovaittinen kuva
Timo Vaittinen

"Yksin elävän ainakin kannattaa useimmiten olla töissä huonolla palkalla ennemmin kuin työttömänä."

Ei usein taloudellisesti kuitenkaan, kuten omakin tapauksesi hyvin osoittaa. Elämä on. Valintoja.

Käyttäjän Laali kuva
Raili Sergejeff

Niin, taloudellisesti se oli huonompi vaihtoehto juuri sillä hetkellä, mutta tulevaisuutta ajatellen se oli paljon parempi. Sain taloudellisen erotuksen paikatuksi hyvänä työpaikkana pari vuotta myöhemmin.

Jos en olisi ollut alalla töissä minimipalkalla tuota aikaa, en olisi päässyt siihen työhön, jonka sitten sain, ja josta pidän todella paljon! Tämä minimipalkalla tehty työ laskettiin hyväksi meriitiksi saamassani työpaikassa - en olisi saanutkaan sitä ilman sitä työkokemusta.

Elämä on tosiaankin valintoja, ja joskus tekee hyviä, joskus huonoja.

Minun valintani oli loppujen lopuksi hyvä, vaikka sainkin kituuttaa pienellä palkalla jonkin aikaa, ja piti olla todella tarkkana, että selvisin kaikista kuluista, lainoista yms.

Välillä tuntui toivottomaltakin, mutta niin vain siitäkin selvittiin. :)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Useimmat olisivat mielummin töissä kuin työttöminä.
Itse olen tehnyt paljon vapaaehtoistyötä.
Tunnen sellaisia jotka ovat tehneet vuosia ammattityötä työvoimatoimiston kurssien yhteydessä palkattomina "harjoittelijoina". Jotkut työnantajat ovat käyttäneet tällaisen ilmaisen työvoiman mahdollisuutta systemaattisesti väärin potkimalla hyvänkin harjoittelijan pois ja ottamalla uuden tilalle.

Käyttäjän Laali kuva
Raili Sergejeff

Tällaista ei pitäis sallia. Systeemin väärinkäyttö on aivan liian yleistä, ikävä kyllä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #78

TE-keskukset palvelevat lähinnä työnantajia. Työnhakija ei juuri apua saa.

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Mikä ihmeen kampanja lehdellä on tätä työttömyysturvaa kohtaan . Onko jonkun merkittävämmän firman johto valittanut asiasta? Ansiosidonnaisella ei kukaan rikastu. Mitä isompi palkka sitä enemmän tulee tappiota. Ne jotka velmuilee tekee sen joka tapauksessa. Tässä keskustelussa ovat syy ja seuraussuhteet menneet päälaelleen. Kyllä ongelma on se,että satojatuhansia ihmisiä on työtä vailla ja heidät ovat irtisanoneet työnantajat eikä työttömyyskassat. Valtio hakee kymmeniä ylitarkastajia määräaikaisiin työsuhteisiin maahamuuttovirastoon sattuneesta syystä. Syyskuussa palkkaa luvattiin 2567€ kk ja työtä niin kauan kuin rahaa riittää. Edellytys oli oik.kand tai muu sopiva akateeminen tutkinto ja kovat kielitaidot. Miettikääs nyt lähteekö 6500 €/kk plus edut paikalta pudonnut ktm, vtm tai di tollaiseen vai jatkaako etsimistä? Kaikki nämä yleisessä keskustelussa olevat esimerkit pörrää näissä matalimman mahd tason liksoissa. Työttömyyden kova ydin etelässä on koulutettujen toimihenkilöiden pitkittyvä työttömyys. Sen vaikutus verokertymään ja työttömyyden kustannuksiin on kerta kaikkiaan aivan eri tasolla kuin nämä keikkaluontoiset tai nollasopimus luutuamisjobit ja lumenluonnit.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Voisin kuvitella, että moni alimman tutkinnon suorittanut opiskelija mielellään ottaisi vastaan tuollaisen määräaikaisen työn enneen kuin jatkaa opintojaan.

Käyttäjän sakarilonn kuva
Sakari Lönn

Helppohan tämä olisi ratkaista. Lopetetaan ansiosidonnaiset kokonaan ja KAIKKIA työtä vailla olevia koskeva perustulo tilalle, joka voisi olla suuruudeltaan sen n. 900 e. Tällöin valtiolle jäisi jopa rahaa säästöön. Tämän kaiken hallinnointi Kelalle. Ei menisi turhia hallintokuluja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Taitaisi asuntolaina jäädä monelta maksamatta.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Jotenkin raskasta lukea näitä kiiluvasilmäisten itkijäyrittäjien avautumisia siitä, ettei joku halua työskennellä heidän kioskissaan epäselvillä tuntimäärillä silloin tällöin. Ei kait se ole yhteiskunnan tai yksilön syy, jos liikeidea ei kanna?

Jos kioskiyrittäjän idea on se, että työttömyyskorvaus surkastetaan ja työvoima halpuutetaan, niin ei sitten tarvitse kioskia Viroon. Sieltä on jo tosin työvoima täällä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Useamman bisnes kannattaisi jos valtio ei vetäisi yli puolta välistä kaiken maailman ruikuttajaeerojen kaljarahaksi.

Käyttäjän timovaittinen kuva
Timo Vaittinen

Eerohan on vain oikeassa, arkirealismia mielestäni nyky lainsäädännön ja byrokratiaviidakon määräysten puitteissa.

Käyttäjän timovaittinen kuva
Timo Vaittinen

Lisäksi. Mikä tappaa yrittäjyyden? Sehän ei ole harmaa talous kuten meille ensijaisena vaihtoehtona joka tuutista säännöllisesti uskotellaan. Enemmän yrittäjyyttä tappaa harmaan talouden vastainen toiminta, koska siihen kuluu resursseja ja se edellyttää sääntelyä. Mitä vaikeammaksi yrittämisestä tehdään tällä kontrollilla ja valvonnalla, sitä kannattavampaa harmaasta taloudesta tulee. Tämä tarina on tosi!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tässä kirjoituksessa yrittäjä kertoi tarjonneensa kokoaikaista työtä.
Ns. nollasopimus saattaa sopia opiskelijoille ja eläkeläisille. Työttömälle se aiheuttaa päivärahojen viivästymistä, monenlaista lomakkeentäyttämistä ja muuta ylimääräista häslinkiä sekä pelkoa, että tulot ennestään vähäiset meneekin miinukselle.

Käyttäjän JuhaKetola kuva
Juha Ketola

Kirjoitin tämän kommenttina erääseen FB-keskusteluun, mutta jaetaan nyt muillekin. Keskustelun aiheena oli, miten työttömät saisivat töitä.

Toimivin ratkaisu olisi poistaa TES:n yleissitovuus, jolloin kuka tahansa voisi työllistää itsensä millä palkalla tahansa. Siihen kun vielä yhdistettäisiin perustulo negatiivisen tuloveron muodossa, työnteko kannattaisi aina ja työttömyys olisi vapaaehtoista. Otetaanpa case, maahanmuuttaja Ahmed:

Ahmed on kyllästynyt työttömyyteensä. Hän olisi särmä jätkä, mutta ei pärjää työhaastatteluissa ja etninen tausta epäilyttää. Hän tarvitsisi tilaisuuden näyttää, mihin pystyy. Siispä hän menee kauppaan kysymään töitä. Kauppa sanoo, että heillä ei ole tarvetta, joten Ahmed vetää ässän hihasta: "Mä tuun teille viiden euron tuntipalkalla ja kaikki työajat käy. Sopiiko?"

Kauppa tarttuu tilaisuuteen. Normaali tuntipalkka on niin korkea, että sillä ei löydy hommaa, mutta vitonen on halpa. Siispä Ahmed palkataan pitämään pullonpalautus siistinä ja keräämään kärryjä ja ostoskoreja. Ennen se työ tehtiin kun kerittiin, jos kerittiin. Ahmedin työpanos pitää nyt molemmat huippukunnossa, jolloin asiakkaat ovat tyytyväisempiä. Myyjillä taas jää aikaa tehdä työtä, jossa he ovat parhaimmillaan: palvella asiakkaita.

Ahmed tekee täyttä viikkoa ja tilipäivänä ihmettelee palkkakuittiaan. Aiemmin hän sai sossusta 600€ kuussa. Nyt palkkakuitissa lukee:

Palkka: 800€
Verot: +200€
Yhteensä: 1000€

Negatiivinen tulovero tarkoittaa sitä, että palkan jäädessä pieneksi veroja ei makseta, vaan verottaja maksaa takaisin. Näin töitä kannattaa tehdä aina, jokainen euro on lisätienestiä.

Ahmed oppii työssään tehokkaaksi ja hänelle jää tehtäviltään aikaa yli. Särmänä jätkänä hän alkaa auttaa muissakin hommissa ja kehittyä niissä. Hän esimerkiksi hyllyttää. Myös kauppias huomaa tämän.

Eräänä päivänä eräs hyllyttämistä tehnyt työntekijä jää eläkkeelle, jolloin kauppias ehdottaa Ahmedille, että tämä alkaisi tehdä hyllyttämistä, samalla 5€ palkalla tietysti, ja pullokaappiin palkattaisiin Quahtan. Ahmed on otettu tilaisuudesta, mutta huomauttaa, että nyt kun hänellä on osaamista, hänelle on eilen tarjottu töitä myös naapurikaupasta 9€ palkalla. Myös hänen serkkunsa on tarjonnut hänelle töitä 8€ tuntipalkalla. Kauppias huokaisee syvään ja maksaa pakon edessä 10€. Nyt kun työttömät ovat kaikki töissä, hänellä ei ole enää neuvotteluvaltaa ja joku on pakko saada. Työntekijöistä kilpaillaan.

Tilipäivänä Ahmed lukee taas tilinauhaansa:

Palkka: 1600€
Verot: -100€
Yhteensä: 1500€

Ahmed on ylittänyt rajan, jonka jälkeen hänestä on tullut veronmaksaja. Ja niin se homma etenee.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Otit varmaan myös sen huomioon,että "ahmed"joutui sossun toimeentuloluukulta hakemaan apua,koska palkka ei riitä elämiseen.Asumistukeakin ahmed joutui hakemaan,koska suomessa vuokrat pilvissä.Ahmed ,kuten ne monet muutkin alipalkatut ulkomaalaistaustaiset,joilla mm.hesassa teetettiin siivouduunia 6 euron liksalla,12 h.päiviä,ilman mitään oikeuksia,ovat mielestäsi ok.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

No se Ahmedin 1000 euroa ylittää jo yksinelävälle maksettavan työmarkkinatuen+normiasunnon asuntotuen+toimentuulotuen.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Aivan erinomainen esimerkki siitä, miten joustava paikallinen sopiminen lisäisi työllisyyttä Suomessa !

Eikö ay-väki voisi vihdoin ottaa terveen järjen käyttöön eikä kategorisesti aina vastustaa tällaisia juttuja. STTK:n Palola näyttää jo ymmärtäneen, ettei tuo ikuinen 'ei käy' -linja ole tätä päivää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Vähän vastaavasti moni työtön on mennyt tarjoutumaan työhön hihassan ässänä palkkatuki mutta sittenkään ei ole kenellekään kelvannut.
Tuskin reseptisi riittää tekemään työttömyyden vapaaehtoiseksi.
Mielestäni työ pitäisi olla sekä oikeus että valvollisuus jokaiselle yhteiskunnan työikäiselle jäsenelle.

Tatu Valavuo

Siinä toinen samanlainen!
Miten te edes kehtaatte tuputtaa työttömyyskorvauksen määräistä palkkaa ja sitten vielä nillittää ettei käy?
Katjankin verotiedot kertovat yli 11.000 euron kuukausitulosta, mutta toki työntekijän pitää tehdä duunia tonnilla.
Arvostan yli kaiken Katjankin saavutusta luoda upea yritys, mutta ihmisenä te jotka avaudutte siitä että työntekijä ei suostu paska-palkalla tahkoamaan rahaa yrittäjän taskuun olette vastenmielisiä.

Muut, ottakaa nyt herran tähden järki käteen tuon työttömyyskorvauksen suhteen.
Ihmiselle kehittyy ehkä viimeiseksi, yli 20-vuotiaana, kyky ymmärtää selkeästi syy-seuraus-yhteyksiä, mutta yrittäkää edes.
Mitä tapahtuu jos työttömyyskorvauksella ei enää pysy hengissä?
Jäävätkö työttömät kuolemaan nälkään?
Sosiaaliturvan tärkein funktio on ylläpitää yhteiskuntarauhaa.
Pohtikaa hetki, mikä on ihmishengen hinta jossain ameriikan ihmemaan ghetossa, siellä ammutaan hyvistä kengistä!
Kyllä, se on vielä kaukana, mutta ajatusmaailma jossa sosiaaliturvaa leikataan kovasti on juuri ja täsmälleen se polku millä sinne nopeasti päästään.
...Eikä se puliukko toiselta hanulta mitään pölli!

Minä en kertakaikkiaan usko, että se olisi millään muotoa merkittävä porukka, joka ei suostu tekemään työtä! Se porukka, joka ei suostu tekemään työtä surkealla ali-palkalla on kuitenkin aivan varmasti valtava. Kannattaisikohan sittenkin kokeilla vaikka tarjota kunnon palkkaa... No ei, leikataan työkkärit niin kyllä siitä hyvä ja reipas työntekijä tulee!

Käyttäjän vasenkoukku kuva
Pasi Laakso

Tarkoititko aloitus sitä, että tarjottu palkka oli liian pieni? Ilmoittiko yritys työkkäriä, että tarjottu työ ei kelvannut? Miksi ei? Tuollaisesta käytöksestä pitäisi saada karenssi, jos tarjottu palkka oli TESsin mukainen.

Pekka Heliste

"Kiitos Katjalle ajatuksia herättävästä kirjoituksesta. Meillä on ollut omassa yrityksessä sama tilanne: tarjosimme harjoittelijallemme työharjoittelujakson päätteeksi kokoaikaista toistaiseksi voimassaolevaa työsopimusta"

Hän siis päätti työsuhteen omasta aloitteesta eli hän joutui karenssiin eli hän ei päässyt päivärahoille. Ja todennäköisesti hän ei ollut edes oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan koska hän oli ollut palkaton orjatyöläinen firmassa (työharjoittelu on normaalisti palkatonta )??

Ja ansiosidonnaisista työttömyysjaksoista vain n 3 % kestää 500 päivään saakka.

N 70 % ansiosidonnaista saavista työllistyy alle kolmen kuukauden.Peruspäivärahaa saavat työllistyvät hitaammin

Todennäköiisesti hän arvioi sinut huonoksi työnanatjaksi ja työntekijäsi päätti hakea paremman työpaikan ja saikin.

Alle 30-vuotiaat kun työllistyvät muutamassa viikossa

Juttusi haisee kuin kuukauden vanha raato

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Aikanaan puhuttiin yleisesti " liiton rahasta ", vaikkakin kyse on verovaroin maksetusta etuudesta.

Ansiosidonnainen on sikäli erikoinen, että onhan se hyvänen aika eriarvoistava käytäntä muihin työttömyystukimuotoihin verraten. AY-liike on aina ollut tarkkana tämän eriarvoisuuden ylläpitäjänä. Jos on pyritty nostamaan työmarkkinatuen tai peruspäivärahan määrää, ay-liike on vaatinut aina suuremmat korotukset myös ansiosidonnaisen tasoon.

Pekka Heliste

Samanainen systeemi toimii Ruotissa ja Tanskassa ja taitaa olla Norjassakin

Pohjoismaista mallia tuskin pidetään eriarvoisena.

Ja tarkasti ottaen ansiosidonnaisen rahoitus menee näin.

TVR hoitaa käytännössä rahaliikenteen ja kerää varat työttömyysturvaan
Valtio mmaksaa jokaiselle työttömälle peruspäivärahan. TVR maksaa päälle ansio-osuuden. TVR hoitaa myös peruspäivärahaosuuden maksatuksen, joten sen se laskuttaa valtiolta.

TVR kerää ansio-osuuden vaatiman rahoituksen työnantajilta ja työntekijöiltä. Maksu peritään TVR kassaan kassojen jäsenten osalta

VASTOIN YLEISTÄ LUULOA KASSAAN KUULUMATTOMIEN MAKSUT TILITETÄÄN KELALLE, EI SIIS TVR:LLE JA KELA KÄYTTÄÄ RAHAT PERUSPÄIVÄRAHAN RAHOITUKSEEN, MIKÄ PIENENTÄÄ VALTION KELA RAHOITUSTA

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä varten kaikki työttömät pitäisi olla samanarvoisia kun eivät palkansaajatkan ole?

Käyttäjän kalevisaas kuva
Eero Saastamoinen

Tässä kysymys yrittäjille ja maanviljelijöille:

"Kuka kustantaa eläkkeenne?"

Vastaus: "Maanviljelijöille pääosin valtio kustantaa ja yrittäjille osittain.

Vain työntekijät kustantavat työllään pääosan eläkkeistään."

Tämä on salattu totuus yrittäjäeläkkeistä!

Yrittäjät ovat nyt jostain syystä aktivoituneet edelleen äärioikeistoon ja

purkavat tarkoituksella nyt sosiaaliturvaa, joka puuttuu sitten heiltä,

kun konkurssi tulee omalle kohdalle!

Yrittäjät eivät uskalla olla omalla puolellaan sosiaalilaissa, vaan rakastavat

vapaamatkustelua!

Näinhän pres. Niinistö on varhaisimmissa viroissaan ministerinä ym.

tehtävissään kansalaisia moittinut!

Mika Hietala

Ansiosidonnaisen edut jos olet kokonaan työtön hakujakson aikana:
-Raha tulee tilille samoin kuin palkka, eli voit maksaa vuokran, laskut tai laina sovitusti.
Jos olet töissä esimerkiksi vuokratyöntekijänä tarvittaessa:
-Työnanataja voi ilmoittaa töihin tullessa aamulla että ei ole töitä, tai 2 tunnin töissä olon jälkeen voit mennä kotiin, soitetaan kun tarvitaan työväkeä. Joiltakin päiviltä saat vain 2h palkan ja soviteltu ansosidonnainen päiväraha pinenee koko kuukaudelta. Maksetaan kun on saatu palkka erittelyt varsinaiseta työstä, eli käsittely ajat huomioon ottaen jopa 1kk myöhemmin. Veroprosentti AINA 20% tai suurmpi ansiosidonnaiseta. Et voi ilmottautua minnekkään työllisyttä edistäviin koulutuksiin tai kurseille, koska odotat töihin kutsua, odotat puhelua.
-Et saa harjoittaa yritystoimintaa tai muuten menetät heti etuutesi, olet lähes rikollinen jos yrität tai opiskelet kun olet oikeutettu ansiosidonnaiseen. (Ei mitään järkeä)
-Jos lakeja muutetaan niin ain vaan menee byrokraatisempaan suuntaan ja työttömyys lisääntyy.

Pirjo Karhunen

Ja höpöhöpö Eero Saastamoinen näiden eläkkeiden kertymästä...

Työnantaja maksaa kaikista työntekijöistään työeläkevakuutusmaksua n.20% bruttopalkka summasta,työntekijältä pidätetään palkasta iästä riippuen tätä maksua 5,7%/7,2% eli palkansaajan työeläkekertymästä työnantaja maksaa leijonanosan.

Yrittäjä maksaa yrittäjäeläkettä itselleen varojensa mukaan 22,2% laskennallisen palkan mukaan,suurin osa pienyrittäjistä ikävä kyllä minimitulorajan mukaan taloudellisen tilanteen takia. Kuten minäkin aikoinaan,ja eläkettä kertynyt huimat 455e/kk 25v yrittäjyyden aikana. Tähän kun lisätään mainitsemasi "valtio kustantaa" eli kansaneläke niin mitäpä luulet eletäänkö leveästi?
Luojan kiitos olen nyt "vanhoillani" palkkatyössä josta minulle kertyy työeläkettä ( minkä työnantajani pääosin minulle kustantaa )

Samoin maatalousyrittäjät maksavat Myel.iä eli itse koettavat itse itselleen kerryttää eläkettä.
Ja sekä yrittäjän,niin maatalous- kuin muunkin alan, sosiaaliturva on surkeaJjos olet sairas,ei ole ketään kuka työsi tekee eikä tule saikkupäivärahoja...eli jos sairastat ja onnistut saamaan itsellesi sijaisen,omasta pussista maksat!!

Ja alkuperäiseen aiheeseen kommentti: Täytyykö yrittäjän pyörittää firmaa työntekemisen ilosta,että saa työllistettyä ihmisiä ja jää itse ilman palkkaa?? Jos ei työtä ole tarjota kuin 30h/vko niin työntekijän hyvinvoinnin takia pitäisi maksaa palkka 40h/vko? Kun työntekijän palkkaaminen ikävä kyllä on kallista tässä rakkaassa kotimaassa,koska työnantaja maksaa työntekijästä lakisääteiset vakuutukset,eläke- tapaturma- jne...
Eiköhän jokaisen yrittäjän idea ole yritystään pyörittämään lähtiessä että tienaisi sillä jotain,ehkä jopa ns. sukanvarteen? Taloudellisen hyödyn takia yrittmiseen lähdetään. Jokainen teistä yrittäjien mollaajista voi itse koettaa yrittäjyyttä jos se niin helpon rahan roisketta on.

Ja minua korpeaa myös kovasti tämä ettei työtä oteta vastaan,yheiskunnan varoilla eletään ymmärtämättä että yhteiskunta olemme me,veronmaksajat!! Niin yrittäjät kuin palkansaajatkin.
Ja kyllä,liiton rahoilla on yhtä kannattavaa olla kotona kuin töissä kun lähtee laskemaan matkakulut jne, mutta eikös jokaisen kuitenkin työllään pitäisi itsensä elättää,jos tähän on mahdollisuus. Eikä olla toisten rahoilla elävä loinen?

Pekka Heliste

Nuo työnantajan työeläkemaksut ovat osa palkkaa.

Esim Tanskassa kaikki työeläkemaksut peritään työntekijältä.

Sivukulut ovat osa palkkaa ei mikään irrallinen maksu.

Ja kaikki kulut maksaa viime kädessä asiakas,yritys on vain välittäjä.

Ja ETKn mukaan valtio eli palkansaajat subventoitujen yrittäjäeläkkeitä 20% ja maatalousyrittäjien eläkkeitä 80%

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

En tiedä tekniikasta, mutta miulla on bruttopalkka josta itse maksan verot, työttömyysvakuutusmaksut ja työeläkemaksun työntekijän osuuden. Tämä palkka näkyy työsopimuksessani ja palkkakuitissa.

Se osa palkkaa joka on bruttopalkkani yläpuolella on, en osaa sanoa. Sen tiedän että työnantaja maksaa siitä enemmän työttömyysvakuutusmaksua ja työeläkemaksua kuin minä.

Mutta muistakaamme että suurin työnantaja maassamme on kunnat, valtio, sairaanhoitopiirit tai niiden konserniyhtiöt.

Käyttäjän kalevisaas kuva
Eero Saastamoinen

Vastaan kommenttiin neutraalisti: Työnantaja on sitoutunut huolehtimaan lainmukaan
työntekijän kaikki palkkakulut, joihin lakisääteiset eläkemaksut myös kuuluvat, eli kaikki sosiaalimaksut, eläkkeet ym. työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksut jne. liittyvät palkanmaksuperiaatteisiin laajasti ottaen.

Kun taas kautta aikojen suurin osa yrittäjistä ja maanviljelijöistä on välttänyt lakisääteisten omien eläkkeidensä maksamisen, jolloin jos ei muita omaisuuksia ole saanut yritystuloista jäämään, niin iso osa maanviljelijöistä ja yrittäjistä ovat minimieläketuloilla.

Maanviljelijöillä eläke vielä perustuu pinta-aloihin viljelyspelloista, joten siellä puolella varsin usein maksaminen on ollut huomattavan paljon pienempää eläkevakuutuskassaan, kuin nostettu eläke määräytyy pinta-alojen mukaan.

Yrittäjäpuolella, koska suuri osa maksaa hyvin vähän eläkekassaan, ison eläkkeenmaksajien eläketulojen takia valtion on tuettava, jotta kassat eivät sula liian nopeasti!

Asiaa voisi puida vaikka kuinka paljon, mutta suosittelen epäilijää vierailemaan useissa eläkevakuutusyhtiöissä, ja kyselemään sieltä vakuutusmaksukertymiä ja maksettuja eläkemaksuja yrittäjille.

Kyllä sieltä tutkimalla selviää, kuinka valtion kautta ja väärien ylisuurien eläkkeiden maksaminen supersuurille bonusyrittäjille onkaan kallista tässä maassa.

Pitää vaan uskaltaa ottaa selvää ja sietää totuus. Turha toista ihmistä haukkua oikean tiedon kertomisesta. Totuus on tässä vain niin yksiselitteinen.

Kansa ei vain huomaa, kun liian suuria eläkkeitä maksetaan yrittäjäpuolelle!

Erkki Kelloniemi

Pitkään työttömänä ollut sai kesäkuussa 2015 työtä, jota hän olisi voinut tehdä kuukausittain 300 euron edestä. Sovitellun päivärahan käsittelyprosessi on eduskunnan päätöksellä ja ministeriln ohjeilla tehty kassalle niin monimutkaiseksi, että hakemusten käsittely kestää jopa kaksi-kolme kuukautta. Niinpä kesäkuulla 2015 lähetetty työttömyyspäivärahahakemus käsiteltiin vasta elokuun lopulla. Työtön joutui odottamaan koko kesän rahojaan ilman tuloja. Siihen loppui soviteltu työ.

Ei hyvänen aika kenenkään kannata tuollaista työtä ottaa vastaan, jossa riskeeraa perheen talouden.

Jos yrityksellä ei ole varaa maksaa edes alansa tessin mukaisia palkkoja, on liiketoimintaprosessissa jokin vialla. Yrittäjän pitää laskea tuotteelle ja palvelulle hinta, joka kattaa lakiin perustuvat kulut. Ellei näin ole, työ oit tehdä irse. Näin olen joutunut monesti tekemään. Mitä siinä itkemään, kun yrittäjäksi alkaa.

Työntekijä, joka on ennen työttömäksi jäämistään panostanut osaamiseensa, hankkinut perheen, asuntovelat, työssä tarvittavat työkalut, auton jne. kaikki nämä maksavat myös työttömyyden aikana. TE-toimiston kanssa tehdyn työllistymissuunnitelman mukaan työtön on velvollinen ylläpitämään työllistymisen edellytyksiä.

Andiosidonnainen työttömyystyrvahan on sitä varten, ettei työtön menettäisi mshdollusuuksua työllustyä ammattiaan vastaavaan tylhön. Jos pitää mennä töihin työttömyysturvaakin pienemmällä palkalla, tulee työssäkäynti kohta mahdottomaksi kun tulot eivät riutä, laskut menevät perintään, omaisuus ulosmitataan.
Valitettavasti yrittäjiksi ryhtyviltä ei edellytetä yhteiskuntavastuuta, johon kuuluu mm työntekijän tilanteen ymmärtäminen ja siitäkin huolehtiminen niin, että hän voi tehdä osoitettua työtä keskittyneesti.

Ensimmäinen asia mikä yrittäjän täytyy ymmärtää ettei työntekijä ole tahdoton masiina, joka polkaistaan käyntiin klo 7.00 ja sammutetaan klo 16.00.

Ilkka Karhu

Moni on toki unohtanut, että ansiosidonnaiseen saa myös lapsikorotuksen(jos lapsia on), joka lisää omata osaltaan työttömän tuloja.

Mielestäni ansiosidonnaisella kannattaa aina ottaa työtä vastaan. (peruspäivärahalla ei kyllä välttämättä enää kannatakaan...siinä pitää varmasti tehdä jo laskelmia) Se kartuttaa seuraavaa ansiosidonnaisen kauden työssäoloehtoa, ja lisäksi tuntuu rahakukkarossakin positiivisesti.

Itse olen kokenut järjestelmän sellaiseksi, että on järkevää olla ansiosidonnaisella, ja samaan aikaan joka kuukausi tienata satunnaisia tuloja 500-1000 euroa. (joista siis 300 saa tienata ilman sanktoita, ja jäljellä olevasta 700 eurosta ansiosidonnainen vähenee vain 350 euroa kuussa sovitellun työtulon prosessissa.)

Eli siis ansiosidonnaisella olevan työttömän kannattaa aina ottaa työtä vähintäänkin se 300 euroa kuussa, mutta usein enemmänkin!

Mielestäni systeemi on hyvä. Haittapuoli on maksatuksen hitaus, joskus 2-3kk voi mennä odotellessa rahoja. Ongelma on myös se, että "hyviä" työpaikkoja on tarjolla niukasti, ja nekin vain huippuerityisosaajille. Niissä liksatkin sitten ovat jo motivoivia. Suht hyväpalkkaisten ns. perusduunarin työt näyttävät olevan katoamassa. Siksi elämästä onkin tullut tämmöistä kikkailua työttömyyden ja työssäkäynnin välillä. Ansiosidonnainen vaikuttaa olevan se ainoa vakaa turva mitä ihmisille on tarjolla tällä hetkellä, ja tottakai sitä käytetään.

Se miksi Saija ei saanut työttömästä työntekijää siis todennäköisesti liittyy joko firman työilmapiiriin, työtehtävien mielenkiintoisuuteen, palkkauksen tasoon, tai kaikkiin näistä.

Ilkka Hirvi

"Mielestäni ansiosidonnaisella kannattaa aina ottaa työtä vastaan. (peruspäivärahalla ei kyllä välttämättä enää kannatakaan...siinä pitää varmasti tehdä jo laskelmia) Se kartuttaa seuraavaa ansiosidonnaisen kauden työssäoloehtoa, ja lisäksi tuntuu rahakukkarossakin positiivisesti."

Vaan eipä kannata aina. Osa-aikaiset kyllä ehkä(!) kannattaa, kuten laskelmoitkin, sinne 300 euroon asti, ja jonkun verran ylikin, jolloin vielä saa soviteltua päivärahaa, jääden "voiton puolelle".

Mutta ydinongelma mitä tässä kaiken aikaa puidaan, on se että KOKOAIKATYÖSTÄ ei ikinä saa soviteltua päivärahaa, ainakaan käytännössä. En muista ulkoa rajoja, mutta ansiosidonnaisen(kin) päivärahan saaminen loppuu KOKONAAN, kun tietty euromääräinen tulo ylittyy (lähes missä tahansa kokoaikatyössä ylittyy), JA lisäksi työaikaraja. Eli vaikka olisi polkupalkka, niin päivärahaa ei saa lainkaan jos työaika ylittää, muistaakseni 75% normaalista kokoaikatyön ajasta.

Viimeiset laskemista vaatineet kannattavuuslaskelmani ovat kylläkin vuosien takaa joten aivan takuuseen en mene ovatko lait joiltain osin muuttuneet edellä kertomastani. Mutta suoran "tarjottu palkka vs. olemassaoleva päiväraha"-skenaarion lisäksi ansiosidonnaisessa on vähemmän tunnettu toinenkin kannustinloukku:

Nimittäin se, että jos ansiosidonnainen on erityisen korkea, esim. aiemmin selostamani "ylityösuhteen" jäljiltä, niin jos sen perään kaikesta huolimatta tappiollisesti tekee sitä pienempipalkkaista työtä, kerryttäen sillä työssäoloehdon täyteen, niin "palkaksi" saa kaiken muun hyvän lisäksi vielä päivärahan uudelleenlaskennan, eli entistä pienemmän päivärahan sen pienipalkkaisen työn loputtua! EI KIITOS.

Päivärahan uudelleenlaskentahan kun tapahtuu (eli työssäoloehto täyttyy) aina kun on ollut työviikkoja puolen vuoden edestä (se siis lasketaan tosiaan viikkojen mukaan), ja sen perusteena on palkka edeltävän 12kk aikaisilta työviikoilta keskimääräisen viikkopalkan(!) mukaan.

Ennenhän uudelleenlaskenta tehtiin aina "kylmän viileästi" uudelleen, eli isokin ansaittu päiväraha pompsahti suoraan minimaaliseksi, jos erehtyi tekemään pienipalkkaista työtä työssäoloehdon täyteen "lomailematta loppuun" entisiä päivärahoja ensin. Nykyisin sentään on 80% suoja eli ennen päivien loppumista uudelleenlaskettu päiväraha on aina vähintään 80% entisestä, mutta laiha kannustin sekin, ei tuota 20 prosenttiakaan halua työssä rehkimällä luovuttaa, jos ei uudesta työstä tuntuvaa tulonlisäystä saisi edes sen aikana.

Lisäksi korostin "viikkoja" tuossa siksi, kun on täysin järjetöntä sekin, että työviikko viikko jolloin on ollut työssä vähintään 18h, ja palkka lasketaan työviikkokohtaisesti. Näin ollen:

A) Jos olet jollakin kalenteriviikolla alle 18h osa-aikatyössä, se ei kerrytä vaadittua työssäoloehtoa lainkaan. Huono asia jos oikeasti kärsii työttömyydestä ja rahapulasta, jolloin kipeimmin tarvitsisi minkä tahansa suuruisen ansiosidonnaisen kerryttämistä, hyvä asia taas opportunistille, joka "varoo" kerryttämästä uutta työssäoloehtoa huonommalla palkalla.

B) Jos taasen olet jollakin viikolla töissä yli 18h, muttet lähellekkään täyttä "normiviikkoa", siis esim. 19h, niin se viikko kerryttääkin työssäoloehtoa, mutta tuo 19 tunnin palkkamäärä jaetaankin sitten viikon jokaiselle päivälle, josta saadaan tulevan päivärahan perusteena oleva "päiväpalkka", mikä on omiaan polkemaan tulevan päivärahan niin olemattomaksi, ettei sellaisia "työviikkoja" kannata kenenkään täysjärkisen ottaa vastaan jos ollaan lähelläkään työssäoloehdon täyttymistä. Silloin toki voi kannattaa jos ollaan kerryttämisen "alkuvaiheessa", ja on odotettavissa että työssäoloehdon täyttyminen tulee tapahtumaan parempipalkkaisin viikoin ja vasta kun 12kk on kulunut näistä "olemattoman palkkaisista viikoista", jolloin niitä ei enää lasketa mukaan päivärahaa pienentämään (kun eivät enää mahdu siihen päivärahan laskennan 12kk tarkastelujaksoon).

Esa Torkkel

Itse olin työttömänä jokunen vuosi sitten. Ansiosidonnainrn oli noin 4000 euroo kuussa. Hain kuitenkin aktiivisesti itse töitä, mutta totesin, ettei kannata, jos jää tonni vähemmän kuussa käteen.. Että silleen, tekemättä mitään pärjää ihan hyvin jonkinaikaa....

Käyttäjän Laali kuva
Raili Sergejeff

Voiko ansiosidonnainen olla noin korkea, eikö siinä ole joku yläraja?

Pekka Heliste

Ei ole ylärajaa,mutta 4000 päiväraha vaatisi palkaksi 15000 euroa kuussa.

Kattoa tosiaan ei ole,mutta päiväraha leikkautuu tulotason noustessa

Käyttäjän AnneliKoivunen kuva
Anneli Koivunen

Olitko kk-palkan mukaan vaiko YEL:n mukaan ansiosidonnaisella.
Tällöinhän sinä olet työelämässä tienannut jo noin 6600,00/kk josta tuo 4400,00 on ansiosidonnaisen osuus. Sillä ansiosidonnainen on noin 65% tulosta karkeasti laskettuna

Pekka Heliste

Joku raja kalavaleillakin.

Jotta saisi 4000 euroa kuussa ansiopäivärahaa olisi työttömyyttä edeltävä palkka ollut. 15000 euroa kuussa

Teoreettisesti voisi olla,mutta sen verran epätodennäköistä etten usko

Kokeilepa jollain päivärahalaskurilka niin näet totuuden

Eikä tuo 65% sääntö toimi kuin 2000 euron tuloilla jos niilläkään

Käyttäjän AnneliKoivunen kuva
Anneli Koivunen

Pienituloisena yrittäjänaisena laskin sen oman ansiopäivärahani mukaan, joka minulla oli ennenkuin "pääsin" työkyvyttömyyseläkkeelle, olemalla osan aikaa sairaslomalla ja Kelan katkaistessa sairalomat kesken kaiken, välillä vajaakuntoisena työttömänä 3 vuoden ajan, jolloin kyllä se ansiosidonnainen tuli todellakin syötyä pois.
Mutta näkyy tässäkin taulukossa loppuvan lukemat tuohon 10000,00/kk ansioihin.
http://www.tyj.fi/fin/ansiopaivaraha/paivarahan_su...

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #104

Ansiosidonnaista saa vain 500 päivää eli kaksi vuotta.

Kirjoituksesi on sekava eikä sen asiasisällöstä saa selvää

Markus Leino

En jaksanut lukea kommentteja, joten joku on jo saattanut tätä samaa asiaa kommentoidakin, mutta yhteen asiavirheeseen on pakko puuttua eli jutussa sanotaan näin "kassojen jäsenmaksuista suurin osa menee hallinnollisiin kuluihin" ja kun laskee summat alta, niin huomaa, että väite on väärä. Työttömyyskassaan maksamiin etuihin menee noilla summilla ja prosenteilla liki tuplaeurot verrattuna hallinnollisiin kuluihin. Jos kaikki työttömyyskassan kustannukset on tuossa, niin suhteet on noin kolmasosa hallinnollisiin kuluihin ja kaksi kolmasosaa työttömyyskassan maksamiin etuuksiin.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

En tästä matematiikasta hirveästi tiedä, mutta YTK toimii 120 euron vuosimaksulla ja hoitaa etuudet, sekä on palkannut lisää etuuskäsittelijöitä.

Käyttäjän PasiKoiste kuva
Pasi Koiste

Eli voit kuulua ammattiliittoon tai voit kuulua pelkästään sen työttömyyskassaan tai sitten esim. vaikka YTK.

Se miksi väki haluaa olla työttömänä johtuu siitä että ansiosidonnainen + asumistuet + mahdolliset muut tuet antavat sinulle käytännössä samat netto tulot kuin jos olet töissä niisanotulla matalapalkka alalla...

Tämä on se ongelma eli liian pieni palkka tai jos katsotaan asiaa toisin niin liian avokätiset tuet sellaiselle jolla olisi töitä.

Pekka Heliste

Miksi ne 300000työtöntä, jotka eivät saa ansiosidonnaista, haluavat olla työttömiä?

Pekka Heliste

Vähänkin korkeampi ansiosidonnainen estää asumistuen saannin ja jos sattuu olemaan oma asunto niin asumistuki ei kata velan lyhennyksiä

Käyttäjän AnneliKoivunen kuva
Anneli Koivunen

Joopa joo, mutta se ansiosidonnainen on karkeesti laskien 65% palkasta,.... ei siis palkan suuruinen. Eli kun lukee juttua, pitää tämä asia huomioida.
Eli se palkka mitä työntekijälle oli tarjottu on siis 65% siitä palkkauksesta mitä ihminen normaalisti saisi.
Olen itse entisenä yrittäjänä ollut AYT:n ansiosidonnaisella, joka toimii ihan samalla tavalla kuin palkansaajilla, paitsi että se lasketaan YEL:lin mukaan, jos se on suurempi kuin saamasi rahakorvaus yrityksestäsi.
http://www.tyj.fi/fin/ansiopaivaraha/paivarahan_su...

Pekka Heliste

Tuo 65% pitää paikkansa pienillä tuloilla isoilla tuloilla se on vain 25% luokkas

Juha-Pekka Mikkonen

Yksi asia tuli minulle selväksi tästä keskustelusta - verotus- ja tukiviidakkomme on niin monimutkainen, että siitä ei taida enää pirukaan ottaa selvää. Lisäksi se tuntuu aiheuttavan eri tilanteissa kuoppia, joissa on taloudellisesti fiksumpaa olla muualla kuin töissä. Siispä räjäyttämään koko systeemi ja aloittamaan alusta. Kaikille täysi-ikäisille perustulo riippumatta muista tuloista. Sen päälle lapsilisä, jos on lapsia huollettavana. Ei mitään muita tukia. Ei myöskään mitään palkoista perittäviä työllisyys- tai työeläkemaksuja. Jokainen voisi - mutta ei olisi pakko - hankkia itselleen lisäturvaa tekemällä jonkin vakuutusyhtiön kanssa "työttömyysvakuutuksen", jolla sitten saisi itselleen mahdollisessa työttömyystilanteessa perustuloa parempaa taloudellista turvaa.

Pekka Heliste

Aina kannattaa mennä töihin.

Jos jää tukien varaan niin ne huononevan aina kun työttömyys pitkittyy.

Ketä luulet seisovan leipäjonoissa?

Ja lopulta eläkeiän jää kertymättä ja loppuelämä on pelkkää keräämistä ja köyhyyttä

Työssä ollessa palkka nousee kokemuksen myötä ja asema paranee ja eläkeiän on kohtuullinen

Pekka Heliste

Aina kannattaa mennä töihin.

Jos jää tukien varaan niin ne huononevan aina kun työttömyys pitkittyy.

Ketä luulet seisovan leipäjonoissa?

Ja lopulta eläkeiän jää kertymättä ja loppuelämä on pelkkää keräämistä ja köyhyyttä

Työssä ollessa palkka nousee kokemuksen myötä ja asema paranee ja eläkeiän on kohtuullinen

Käyttäjän timovaittinen kuva
Timo Vaittinen

Suomi ja suomalainen yrittäjyys uuteen nousuun ja kukoistukseen! Maksetaan valtion, eli veronmaksajien, varoista 2,5 milj. euroa avustusta mahdollisimman monelle tällaiselle uudelle huippuinnovaatio tuotteelle (vaikkei hyväveli -verkostoa yrityksen taustalla olisikaan) http://www.iltalehti.fi/talous/2015121120815981_ta...
niin kyllä se UUSI NOKIA sieltä jossakin vaiheessa pinnalle pulpahtaa!

Käyttäjän AnssiBekowskyKeskivli kuva
Anssi Keskiväli

Jos työnantajan suurin ongelma on "Hän ei sitä halunnut, koska ”kotona olosta saa melkein yhtä paljon rahaa tekemättä mitään.”" niin silloin syynä on se, että MAKSETAAN LIIAN PASKAA PALKKAA!

Menkää te vääryyttä ruikuttavat yrittäjät ihan itseenne. Etenkin ne, jotka hakevat palkattomia työntekijöitä työkokeiluun ja lupailevat tyhjiä palkkaamisesta.

Toimituksen poiminnat