Saija Hakonen

"Palkkaan vain vuoratyövoimaa ja käytän alihankintaa”

Juttelen paljon pk-sektorin yrittäjien kanssa. Kirjoituksen otsikko on asia, jota kuulen melkein päivittäin: ”Tarpeita on lisätyövoimalle, mutta en minä uskalla ketään omille listoille palkata, otan vuokratyövoimaa ja ostan alihankintana.” Eilen viimeksi eräs yrittäjä kertoi, että aikoo ulkoistaa kaikki työntekijänsä vuokratyöfirmalle. Toinen sanoi, että kevääksi on tulossa isoja tilauksia ja tarvitaan reilusti lisää väkeä töihin. Valinta on vuokratyövoimaa virolaisen yrityksen kautta ja uusia alihankkijoita. Nämä ovat todellisia tilanteita ja näitä tulee enenevässä määrin eteen. Pk-yritykset eivät uskalla palkata, ne ulkoistavat riskin muualle.

Jos tämä on se suunta, mihin halutaan mennä, sopii se meille pk-yrittäjille ihan loistavasti. Jos valtion mielestä on parempi, että työpaikat syntyvät suoraan yrityksiin, on aika muuttaa asioita. En voi toki puhua kaikkien pk-yrittäjien suulla, mutta kerron tässä asioita, joita itse kohtaan lähes päivittäin.

Miksi palkkausinto sitten on laskenut? Mitä pienempi yritys, sen suurempi riski on palkata työntekijä.  Jos rekrytointi menee pieleen, on työntekijää mahdoton irtisanoa ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ja huom. ay; me pk-yrittäjät emme todellakaan irtisano huviksemme. Myös sairaslomakustannukset pelottavat monia; jos työntekijä sairastuu pitkäksi aikaa, on taloudelliset velvoitteet niin suuret, että pieni firma saattaa siihen pahimmassa tapauksessa kaatua. Nämä ovat esimerkkejä siitä, miksi riski ja kustannus palkkaamisessa on sen verran iso pienelle yritykselle, että on turvallisempaa ostaa palvelu toiselta yrittäjältä tai ottaa vuokratyöntekijä. Ja ennen kuin joku aloittaa huutamisen siitä, mitä riistäjiä me yrittäjät olemme, haluan kertoa, että kyse ei ole riistämisestä vaan oman yrityksen ja talouden turvaamisesta.

Sanon nyt myös ääneen sen, mitä moni ei uskalla; Kyllä tämä työntekijäliittojen lakkoilu ja toisten mukana tukilakkoilu on karannut monen yrittäjän mielestä käsistä ja vähentää palkkausintoa selvästi. Monet yrittäjät näkevät, että ay:llä on pelottavan suuri valta ja että tämä ei ole nykypäivää. Monista asioista olisi parempi sopia paikallisesti yrityksissä, pk-yrittäjä ei halua arkea hankaloittamaan liittoja ja lakonuhkaa. Ja tämä on fakta eikä kyse ole pahuudesta vaan siitä, että yrittäjä haluaa selvitä yrityksenpyörittämisen arjesta niin, että töitä on myös jatkossa ja viivan allekin jää jotakin.

Ennen kuin haukutte minut (jälleen) ”paskikaiseksi”, ”kusipää porvariksi” ja käytte polttamassa postilaatikkoni ja heittämässä polttopulloja pihaani (kyllä, näin on tapahtunut sen jälkeen kun viimeksi otin kantaa palkkaamisen riskeihin), niin miettikää oikeasti mitä kirjoitin. Tämä tapahtuu jo. Meuhkaamisen sijaan kannattaa miettiä, mitä voimme tehdä, jotta työpaikkoja syntysi yrityksiin jatkossa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

21Suosittele

21 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (108 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ihan oikeaa asiaa. Jotenkin ihmisiltä unohtuu että siellä yrityksen takana on ihan oikeita, samanlaisia ihmisiä kuin hekin. Kukaan ei irtisano siksi että se on kivaa. Se on pirun raskasta. Siinä joudutaan heittämään pihalle ihmisiä joiden kanssa vietetään monesti enemmän hereilläoloajasta kuin oman perheen.

Se mitä yrittäjien pitäisi kuitenkin tehdä enemmän, olisi ottaa työntekijät mukaan seuraamaan yrityksen taloudellista tilaa ja keskustelemaan tulevaisuudesta. Lomautukset ja irtisanomiset eivät tunnu lainkaan niin pahalta kun ymmärtää miksi ne tehdään. Ja osakkeilla sitouttamistakin kannattaisi monessa tilanteessa lisätä.

Käyttäjän FrankRussi kuva
Frank Russi

Saanen olla eri mieltä. Suomi on täynnä yrityksiä, joiden toimintaa ei yritetä kehittää. Tällaiselle yrittäjälle työvoimakin näyttäytyy resurssina eikä voimavarana.

Jos yritystä halutaan aidosti kehittää, siihen tarvitaan sitoutuneita työntekijöitä. Yritys joka parantaa toimintaansa pärjää kilpailijoitaan paremmin.

Kaikki kunnia työllistäville yrityksille mutta olisiko tässä peiliin katsomisen paikka? Jatkuvaa marinaa hankalasta ympäristöstä yms kuulee koko ajan. Hankaluuksista huolimatta osa yrityksistämme menestyy, kasvaa ja kukoistaa. Ihan globaalisti.

Eli voisiko se vika kuitenkin löytyä ihan sieltä oman yrityksen johdosta? Haastan kirjoittajan mainitsemat yrittäjät avoimin mielin toimintaansa kehittämään. Usein yrittäjän kannattaa aloittaa itsestään; mitä taitoja minulta puuttuu ja kuinka ne voin hankkia?

Kirjoittajan pyydän talkoisiin mukaan. Haasta niitä kohtaamiasi yrittäjiä. Pohtikaa yhdessä miten voimme kehittyä. Lopputuloksena saamme parempia firmoja, työpaikkoja sekä palkattavia työntekijöitä.

Samalla pääsee Saijakin kirjoittamaan iloisempia juttuja. Luulen että siitä tulee kaikille parempi mieli. :)

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Siis työnantajat laiminlyövät tehtävänsä ja työttömyys lisääntyy.

Juhani Kahela Vastaus kommenttiin #97

Olet oikeassa Keijo. Työttömyys lisääntyy. Olen työ- ja yrittäjäuran loppupuolella. Säästeliäällä elämällä ja onnisuneilla yrityskaupoilla on jäänyt pesämunaa seuraaville ja sitä seuraaville polville. Työvoiman lisäksi yritykset tarvitsevat pääomaa. Minä tarjoan pääomaa. En Suomeen. Täällä hääräävät ay-mafia, byrokraatit ja himoverottajat. En Eurooppaan. Pakolaisten paapomisella saadaan aikaan sota tai muunlainen sekasorto, jota amerikkalaiset tulevat pelastamaan. Heillähän kokemusta siitä. Ensimmäinen ja toinen maailmansota lisättynä Balkanin sodalla. Tulevat polvet kiittävät vaaria kaukonäköisestä viisaudesta. Lopuksi. Nykymeno Suomessa on samaa kuin päättäjien vakuuttelut ennen talvisotaa. No problem. Onneksi oli Mannerheim, joka viisaana näki mitä tulemassa oli. Kukahan olisi nyt Mannerheim. Terveisiä Lissabonista.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #104

Amerikkalaiset veivät demokratian Irakiin ja nyt saavat tappaa toisiaan demokraattisesti.
Irakilaiset matkustavat joukolla Suomeen kun omasta maasta puuttuu johtaja.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Olen tehnyt itse samanlaisen periaatepäätöksen tulevan varalle. Kaikkein helpointa on toimia yrittäjäverkostossa, sillä kaikilla asiansa osaavilla on samansuuntainen asenne. Työntekijöille suosittelen ukko.fi-tyyppistä palvelua, sillä siinä pääsee näyttämään kyntensä tavallaan yrittäjästatuksella ja mahdollisesti työllistämään itsensä jatkossakin.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Sinua ei häiritse, että vuokratyöntekijällä on itse asiassa toiset pomot vuokratyöfirmassa?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ne pomot ovat vain työsuhteeseen ja -sopimuksiin liittyviä pomoja. Työnjohdolliset pomot ovat asiakasyrityksessä itsessään.

Suurempi ongelma sen sijaan on se, että työhön perehdyttäminen on hidasta ja työn laatu ammattitaidon puutteellisuuden vuoksi voi olla heikkoa. Lisäksi tuntikustannukset kohoavat paljon korkeammiksi kuin omalla palkollisella, kun pitää ne vuokratyöfirman omistajan mersutkin saada kustannettua. Riski tosin pienenee asiakasyrityksessä, kuten blogisti kuvailikin.

Käyttäjän LauriViherv kuva
Lauri Vihervä

Jaa mikäs sitten olisi työtekijälle sopiva korvaus työpäivästä?
Lähtökohtana tulee olla, että työantaja maksaa palkan, jolla tulee toimeen. Kasvava trendi on, että työtekijä saa niin huonoa palkkaa, että joutuu hakemaan tukia valtiolta. Eihän siinä ole mitään järkeä, että valtio maksaa yritysten palkat tukien muodossa!
Yrittäjien asemaa tulisi helpottaa ja turvaverkkoja parantaa, mutta ei työntekijöiden kustannuksella.
Miten esimerkiksi asuntovelkainen työntekijä suunnittelee tulevaisuuttaan, jos paikallisesti sovitaan, että palkkaa tulee tammikuussa 2000 euroa, tilausten vähentyessä helmikuussa 1000 euroa jne.?
Tulevaisuus näyttää aika heikolta, jos jokaisessa yrityksessä ja maassa alennettaan palkkkoja. Kuka sitten ne yrityksen tuotteet ostaa, toiset yrityksetkö?
Eihän joustoissa mitään vikaa ole, jos se toimii molempiin suuntiin. Ei niin, että kun firmalla menee huonosti, lasketaan etuja ja kun menee hyvin taas heikennetään etuja.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Yrittäjän kannalta lähtökohtana on, että työstä maksettava palkka vastaa työn tuottavuutta eli yritys ei voi maksaa enempää palkkaa kuin työntekijän työpanos tuo rahaa sisään firmaan.

Jos palkka ei ole riittävä työntekijän kannalta, yritys ei saa palkattua työntekijää siihen työhön eli työ jää tekemättä. Työstä maksettava palkkaa pitäisi mielestäni voida sopia työntekijän ja yrityksen kesken - mikään yläpuolelta asetettu 'normipalkka' ei voi huomioida kaikkia työntekijä- ja yrityskohtaisia tilanteita, jotka vaikuttavat kustakin työstä haluttuun / maksettavaan palkkatasoon.

Jyrki Paldán

"Yrittäjän kannalta lähtökohtana on, että työstä maksettava palkka vastaa työn tuottavuutta eli yritys ei voi maksaa enempää palkkaa kuin työntekijän työpanos tuo rahaa sisään firmaan."

Huonostipa on tuo lähtökohta toteutunut:

http://i.imgur.com/lAK3Fhb.png

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #11

Tulkitsenko kuvaajaa oikein, että palkka on inflaatiokorjattu (Real Wage)? Jos näin, miksi vain palkka? Miten tuossa määritellään työn tuottavuus, liikevaihtona vai tuloksena?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #11

En tiedä mistä olet juttusi pieraissut mutta ohessa Suomen Pankin graafeja:

http://tinypic.com/r/taofwj/9

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #25

Huomaa että graafit lähtevät merkittävästi eri hetkistä. Vuonna 1995, josta nuo linkittämäsi graafit lähtevät, oli jo poikkeuksellisen merkittävä ero tuottavuuden ja reaalipalkkojen välillä. Luonnollisesti sellainen oli jo silloin kun markkinataloutta ensimmäisiä kertoja kokeiltiin, sillä ilman lisäarvoahan kukaan tuskin teettäisi tai tekisi markkinataloudessa yhtikäs mitään. Tärkein huomioitava asia onkin tuossa lähtötasossa, silä vuonna 1995 tilanne oli jo huomattavan polarisoitunut pääoman eduksi. Voitot olivat jo silloin huomattavan korkealla ja palkat matalalla:

http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_10_04_yrityste...

Toki noissa graafeissa on myös joitain eroja laskentatavassa, kuten käyrien erilaisesta kehityksestä vuoden 1995 jälkeen voi havaita. Tuossa professori Mitchellin käyrässä palkat jäävät hieman tuottavuuden kehityksestä jälkeen, kun taas tuossa tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan sihteeristön raportissa ne kulkevat hyvin lähekkäin.

Graafin lähde on muuten mainittu siinä kuvassa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #39

Graafisi käyrien ero muodostuu käytännössä 90-luvun alussa jolloin julkisten menojen suhde bkt:hen kasvoi hetkessä noin 45%:sta yli 60%:n. Ylimääräisen rahan katoaminen yhtäkkisesti julkiselle sektorille selittäisi hyvin tuottavuuden ja reaalitulojen eroamisen. Tämän jälkeen ollaankin jo kevyesti Suomen pankin graafien aikajänteen sisällä.

Vuonna 1990 jossa graafisi käyrät käytännössä kohtaavat, julkisen sektorin suhde bkt:hen oli 10%-yksikköä pienempi kuin vaikka tänään.

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkis...

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #41

"Ylimääräisen rahan katoaminen yhtäkkisesti julkiselle sektorille selittäisi hyvin tuottavuuden ja reaalitulojen eroamisen."

Millä ihmeen mekanismilla?

Kyse on pääoman ja työntekijöiden välisestä suhteesta tulonjaossa, ja sille 90-luvun alun radikaali poliittinen muutos kirkkaanpunaisesta sosiaalidemokratiasta kohti markkinaliberalismia on paljon todennäköisempi selittäjä. Kyseisen asian kannalta merkittävää siis ei olisi se, että rahaa on kansantaloudellisesti kadonnut yksityiseltä sektorilta julkiselle(se muuten vaatisi ylijäämäisen julkisen talouden), vaan mistä raha on kadonnut ja mihin se julkisen kulutuksen välityksellä on siirtynyt. Verotuksen painopisteen muuttuminen omaisuudesta, varallisuudesta ja pääomasta ansiotuloihin ja kulutukseen kyllä luonnollisesti vaikutti asiaan. Julkisella kulutuksella en kuitenkaan näe asiaan merkittävää vaikutusta. Tietysti sillä on vaikutusta mihin julkista rahaa käytetään, mutta Suomen julkiset tulonsiirrot toimivat melko tehokkaasti työvoiman eduksi(suurin osa nettosaajia!).

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #46

Sillä että tuottavuuden ja reaalitulojen välistä omansa ottaa verottaja ja sijoittaja. Kun 90-luvun alussa julkisen sektorin osuus BKT:sta kasvoi hetkessä 15%, eikä velkaantumisen osuus bkt:sta ollut lähellekään yhtä iso, verottajan osuus tuosta tuottavuuden ja reaaliansioiden erosta on väistämättä kasvanut.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #48

"Kun 90-luvun alussa julkisen sektorin osuus BKT:sta kasvoi hetkessä 15%, eikä velkaantumisen osuus bkt:sta ollut lähellekään yhtä iso, verottajan osuus tuosta tuottavuuden ja reaaliansioiden erosta on väistämättä kasvanut."

Julkinen kulutus ei itsessään todellakaan kerro verottajan osuudesta mitään. Julkinen tase taas kertoo.

Oletetaan argumentin vuoksi ulkomaansektorin tase nollaksi. Tuolloin jos valtio "syö enemmän kuin tienaa", eli kuluttaa enemmän kuin kerää veroina, tarkoittaa se että yksityinen sektori tienaa enemmän kuin syö. Jos valtio on alijäämäinen, rahaa valuu julkiselta joko yksityiselle tai ulkomaansektorille, ja jos se on ylijäämäinen, rahaa valuu yksityiseltä ja/tai ulkomaansektorilta julkiselle.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #52

Veroaste suhteessa bkt:hen nousi 9,7% 1989-1995. Verottajan osuus kasvoi huomattavasti.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #55

Mistä sait lukemasi ja miksi tarkastelet bkt:hen suhteutettua lyhytaikaista lukemaa ennen taantumaa suhteessa välittömästi taantuman jälkeen? Tiedät varmasti itsekin hyvin että se ei anna luotettavaa kuvaa yhtään mistään. Entä miksi ohitit kokonaan kaiken mitä sanoin?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #57

Luvut ovat tuolta:

http://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/verotuo...

Siksi että esittämässäsi graafissa reaalipalkkojen suhde tuottavuuteen oli laskenut nimenomaan 90-luvun alussa. Nyt tuo reaalipalkkojen ja tuottavuuden erotus voi siirtyä joko omistajille lisääntyneenä voiton osuutena tai verottajalle kasvaneena verotuksena. Vaikka verottaja nostaisi pelkästään Kulutusveroja, nekin näkyvät tilastossa alentuneena reaalipalkkana hintojen nousun vuoksi.

Kun havaitaan että kyseisenä aikana verotus on kiristynyt merkittävästi, on aika turvallista sanoa että gappi on syntynyt verottajan ottaessa suuremman osuuden reaalipalkkojen ja tuottavuuden erotuksesta.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #59

Melko huimia lukemia, esimerkiksi maailmanpankin tulkinta vastaavista on todella huimasti erilainen(tax revenue % of GDP). En vain edelleenkään näe että mittari antaisi mitään käyttökelpoista tietoa, sillä siitä voi lukea lähinnä lama-ajat. BKT:n laskiessa tai kasvun heikentyessä veroaste suhteessa BKT:hen kasvaa, vaikka mihinkään veroon ei poliittisesti koskettaisikaan. Se voi itseasiassa kasvaa vaikka verot laskisivat.

"Kun havaitaan että kyseisenä aikana verotus on kiristynyt merkittävästi, on aika turvallista sanoa että gappi on syntynyt verottajan ottaessa suuremman osuuden reaalipalkkojen ja tuottavuuden erotuksesta."

Ei todellakaan voida. En näe yhtikäs mitään joka viittaisi siihen että tuo kasvanut erotus olisi mennyt verottajalle, vaan päinvastoin näen sen jopa mahdottomaksi.

Kuten jo selitin aikaisemmin, valtion tase kertoo paljon enemmän rahan liikkeistä kansantaloudellisesti kuin hämärästi tulkittu veroaste, saati sitten julkinen kulutus. Raha ei katoa yhtikäs mihinkään, vaan sektoreiden tase on aina nolla. Jos valtio on alijäämäinen ja ulkomaansektori nollissa, on yksityinen sektori ylijäämäinen. Se siis tienaa enemmän kuin kuluttaa, ts. rahavirta kulkee julkiselta yksityiselle. Valtion velkaantuminenkin kertoo jo ihan suoraan että valtio antaa muille sektoreille enemmän kuin ottaa. Se on tietysti ihan eri asia antaako se sitä tehokkaasti vai ei.

Asiaa havainnollistava graafi:

https://rahajatalous.files.wordpress.com/2011/08/t...

Tuon teoreettisen hömpän lisäksi havaintoa vastustavat myös esimerkiksi pääomatulojen huima kehitys, maksettujen osinkojen huomattava kasvu ja pääoman osuuden kasvaminen tulonjaosta.

"Selitäpä graafisi perusteella tämä:
Vuosina 1989-1991 tapahtui pahin romahdus."

Sehän näkyy molemmissa graafeissa, sekä pääoman osuutena tulonjaossa että tuossa reaalipalkka/tuottavuusgraafissa. Enemmän luonnollisesti pääoman osuudessa tulonjaosta, joka romahtikin tuona aikana merkittävästi. Reaalipalkka/tuottavuusvertailussa vähemmän, koska tuottavuuden ja palkkojen erotus on siihen vain löyhästi sidoksissa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #69

90-luvun taite:
- BKT laski
- yrittäjä- ja pääomatulot romahtivat
- palkansaajakorvaukset nousivat

Kuka veti välistä jotta reaalipalkkojen osuus tulonjaosta olisi voinut laskea?

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #72

Katsoppas sitä graafia uudelleen ja tarkista mitä graafia katsot.

Pääoman osuus tulonjaosta oli 90-luvun taitteessa harvinaisen pieni, juuri mainitsemiesi syiden vuoksi. Sen jälkeen se on kasvanut räjähdysmäisesti vuoteen 2008 asti, jolloin se otti taas hieman takapakkia. Reaalitulot suhteessa tuottavuuteen puolestaan eivät muuttuneet yhtä radikaalisti, koska tuottavuus ei laskenut lähellekään yhtä jyrkästi(itseasiassa sen kehitys vain pysähtyi) kuin yrittäjä- ja pääomatulot. Reaalitulot sen sijaan kyllä nousivat tuona aikana.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #76

http://www.findikaattori.fi/fi/38

Äh, Tuossahan se on ihan suoraan. Käytännössä suoraa viivaa vähän fluktuoiden joka sektorilla. Verot vähän kasvaneet 40 vuodessa.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #77

Hypit nyt niin nopeasti asiasta toiseen että en pysy mukana mitä haet milloinkin takaa.

Mutta kyllä, tuo kaavio on ihan samaa tavaraa eri paketissa. Tilanne tänään onkin tulonjaon osalta suurinpiirtein samaa luokkaa kuin 70-luvulla, kuten aikaisemmin tiesitkin. Verojen osuus on puolestaan kyllä kasvanut, mutta se ei itsessään kerro mitään tuottavuudesta, reaalipalkoista tai edes pääoman ja ansiotulojen osuudesta tulonjaossa. Valtion tase on paljon olennaisempi sen kannalta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #78

Tarkoitat varmaan koko julkisen sektorin tasetta? 40 vuodessa on tapahtunut huimia muutoksia esimerkiksi eläkejärjestelmän rahoituksessa. Sotuverot ovat tänään luultavasti aina suurin yksittäinen veroerä yritystoiminnassa.

Se tuosta vielä jäi hämäräksi että miten yrittäjä- ja pääomatulot ovat erikseen kehittyneet. Luulisin että yrittäjätulojen suhteellinen osuus on kasvanut pienyrittäjyyden yleistyessä. Nämä tulot ovat käytännössä samaa sarjaa palkkatulojen kanssa eivätkä ole pääoman tuottoa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #57

Selitäpä graafisi perusteella tämä:
Vuosina 1989-1991 tapahtui pahin romahdus. Omaisuus- ja yrittäjätulot laskivat kahdessa vuodessa huikeat 45%. Samaan aikaan saadut palkansaajakorvaukset kasvoivat 8%. Miten tämän pitäisi näkyä esittämässäsi graafissa vai pitäisikö mitenkään?

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF...

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #39

Tuossa 'tietoaika' -linkissä on verrattu yritysten liiketulosta työkuluihin. Ei liiketulos suinkaan jää omistajille, vaan nettotulos, jossa liiketuloksesta on vähennetty mm. rahoituskulut ja verot. Liiketuloksen kasvu on voinut johtua toimialarakenteen muutoksista tai esim. siitä, että omistajat ovat investoineet lisää pääomaa yrityksiinsä.

Eli täysin hyödytön linkki tämän keskustelun kannalta.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #42

Luonnollisesti, yritin vain argumentoida että työn tuottavuus ja palkat eivät koskaan ole voineet edes lähtökohtaisesti olla samassa tasossa, koska silloin tosiaankin kaikki liiketulos olisi mennyt palkkoihin. Kyse on enemmänkin siitä kuinka suuri tuo ero on eri aikoina. Jos vuodesta 1995 tuottavuus "kulki käsi kädessä" palkkojen kanssa vuoteen 2008, tarkoittaa se että tuo ero pysyi samana, ei suinkaan sitä että palkat vastasivat tuottavuutta. Se riippuu ihan tulkinnasta(mikä osuus työvoimalle kuuluu) ja siitä vuoden 1995 lähtötilanteesta.

Mutta nyt kun otit nuo verot ja investoinnit puheeksi niin verot ovat merkittävästi laskeneet voittojen kasvaessa ja investoinnit ovat jääneet pahasti jälkeen voittojen kasvusta. Samalla työvoiman tulonjako-osuus on laskenut merkittävästi. Jäljelle jäävät siis mainitsemistasi asioista rahoituskulut ja toimialamuutokset. Toki on myös huomattavaa että pääomatulot ovat Suomessa nousseet 1990-luvulta tuplaten talouskasvua nopeampaa, joten havaintoa pääoman tulonjako-osuuden kasvamisesta tai työvoiman osuuden laskusta ei ole kovin vaikea uskoa.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #45

Ymmärrän pointtisi, mutta alkuperäinen kommenttini oli

"Yrittäjän kannalta lähtökohtana on, että työstä maksettava palkka vastaa työn tuottavuutta eli yritys ei voi maksaa enempää palkkaa kuin työntekijän työpanos tuo rahaa sisään firmaan."

Et varmaan kiistä tuota yllä olevaa väitettä.

Kokonaan toinen keskustelu on se, kuinka paljon yrityksen tuloksesta kuuluu pääoman sijoittajille, työvoimalle ja verottajalle. Siitä emme varmaan koskaan pääse yksimielisyyteen, varsinkaan täällä Suomessa, jossa varsinkin vasemmiston suunnalla ei lainkaan haluta ymmärtää pääoman merkitystä yrityksen toiminnalle.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #49

Aivan, puhuimme siis ristiin. En tietenkään kiistä tuota väitettä.

Argumentoin vain aiheeseen lisäten että olemme nykyään yleisesti ottaen hyvin kaukana tuosta tilanteesta. Tietysti on olemassa yrityksiä, jotka kamppailevat olemassaolostaan ja minimipalkatkin syövät tuloksesta liikaa, mutta yleisesti ottaen pääoman osuus on vielä nyt viimeisimmänkin taantuman jälkeen(tai aikana) historiallisen korkealla. Viimeksi se oli yhtä korkealla yli 40-vuotta sitten. En siis näe että työn tuottavuus olisi liian matalalla verrattuna palkkoihin, koska se on vieläkin historiallisen korkealla.

Olisin voinut olla selkeämpi sanoissani, pahoittelen.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #53

Valitettavasti työvaltaisilla (vähän pääomaa vaativilla) palvelualan yrityksillä on se ongelma, että työn teettäminen ei läheskään aina kannata suomalaisten työehtosopimusten määräämillä palkkatasoilla. Nämä olisivat kuitenkin juuri niitä yrityksiä, joissa on suurin potentiaali työllistää suomalaiset ja maahanmuuttajat.

Tuohon ongelmaan pitää löytää ratkaisu poliittisesta vakaumuksesta huolimatta.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #54

Tottakai, työvaltaisilla aloilla on realistisesti katsottuna aina tuo ongelma(ainakin ilman uuschartalistista täystyöllisyyteen tähtäävää finanssipolitiikkaa, suunnitelmataloutta tai jotain muuta vastaavaa), ihan sama mikä on työvoiman kustannustaso. Ilmainenkin työvoima on joillekin yrityksille liian kallista.

Suomessa korkea kustannustaso todennäköisesti nostaa työttömyyttä tarpeettoman korkealle, mutta en pysty näkemään että palkkojen polkeminen ja työvoiman osuuden laskeminen tulonjaosta pääoman eduksi olisi missään mielessä järkevä ratkaisu rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi. Kyllähän sillä työttömyyttä saadaan alemmas, mutta kokonaisvaikutukset olisivat todennäköisesti hyvin negatiiviset niin yhteiskunnan tasa-arvon, rauhallisuuden, sivistyksen kuin tulevaisuudenkin kannalta. Riittävän kauas kun jatketaan sitä työtä saadaan tännekin ne Hong Kongin ihanat häkkiasunnot ja nälkäpalkkaduunit.

Lisäksi on tietysti täysin kysymysmerkki mikä on nykyisen laman luonne ja kuinka palkkatason lasku vaikuttaisi kasvuun. Mikäli se ei kykenisi parantamaan maan kauppatasetta merkittävästi, olisi suurin vaikutus todennäköisesti vain kysynnän, ja siten tuotannon, lasku entisestään. Tuollainen itseään ruokkiva syöksykierre voisi tehdä paljon pahempaa jälkeä kuin uskalletaan pelätäkkään.

Ratkaisun tarpeesta olemme samaa mieltä, keinojen seuraukset ja niiden hyväksyttävyyden taas tulkitsemme hyvin eri tavoin.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #73

Palkkojen "polkeminen" lienee ajattelussasi vastakohta palkkojen nostamiselle. Kun palkkoja on Suomessa nostettu kaikki nämä menneet vuodet ja vuosikymmenet, eikö mielestäsi ole mahdollista myös laskea niitä yrityskohtaisen tilanteen niin vaatiessa ? Vai ajatteletko ehkä niin, että "työmies on palkkansa ansainnut" ihan siitä riippumatta, mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu.

Olisi myös mukava kuulla sinulta myös niitä vaihtoehtoisia keinoja, joilla ihmiset saadaan töihin heikon tuottavuuden aloille, jos palkkataso voi joustaa vain ylöspäin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #73

Miten arvioidaan työvoiman ja pääoman osuus arvonlisästä? Onko panoksen suuruudella mitään merkitystä? Oletetaan että yrityksessä A on työvoiman panos 100 ja pääoman 10 kun yrityksessä B on työvoiman panos 10 ja pääoman 100, joilla luodaan saman verran arvoa. Pitääkö mielestäsi B:n maksaa työntekijöilleen 10 kertaa enemmän palkkaa kuin A:n, jotta jakosuhde pysyy samana?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ennen vuotta 2008 suomalaisten reaalitulot nousivat tasatahtia tuottavuuden kasvun kanssa. Eli kyllä se toimii toiseen suuntaan.

Ja tosiaan yritysten kassasta maksetaan lähes kaikki maan verot. Ne mahdolliset subventiotkin ovat kyllä yritysten maksamia, eivät valtion taikomia.

Palkan pitäisi määrättyä tuottavuuden mukaan. Mitään muuta järkevää perustetta sille ei ole olemassakaan.

Pasi Juutilainen

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotu...

Yritysten maksamat verot eivät pitkälle valtakuntaa pyöritä.

Itse toimin täysin henkilökohtaisen sopimisen periaatteella. Saan niistä töistä, joita "kevytyrittäjänä" teen toimeksiantajan kanssa sopimani korvauksen. Jos en tee töitä, en saa korvausta, jos en pysty tuottamaan tarjoaamaani lisäarvoa tilaajalle, minulla ei ole jatkossa töitä. Laskutuspalvelun kautta maksan kaikki lakisääteiset maksut viimeistä senttiä myöten. Sitä kautta saan sopimuksen mukaiset vakuutukset, jotka tosin ovat voimassa vain toimeksiantojen ajan, lisäksi laskutuspalvelu hoitaa "kirjanpitoni" eli tilittää maksut eteenpäin, maksaa palkkani tililleni sekä hoitaa palkkakuitit. Olen siis verokorttityöläinen, normaali palkansaaja, jonka oma riski ( myös omalla kustannuksella ) on hankkia työt, pitää yllä oma kompetenssi suhteessa kysyntään ja markkinatilanteeseen. Minulla on myös vapaus valita toimeksiantajani ja työaikani ( "vapaus" ) sekä pitää palkatonta lomaa silloin kun olen sen tarpeessa. Minulla on oikeus käyttää julkista terveydenhuoltoa jos sairastun ilman työterveyshuollon rasitteita ja jos minulla sattuu jäämään ryyppyputki päälle, voin hakeutua tarvittaessa hoitoon ilman, että kukaan minua sinne työnantajan toimesta sinne ohjaa. Tällä menetelmällä toki säilytän mahdollisuuden yksityishenkilön oikeuteen saada työmarkkinatukea tai ansiosidonnaista ( jollaista tosin ei tällaisista töistä kerry ) mikäli markkina-arvoni romahtaisi ja minun palveluitani ei kukaan ostaisi. Mutta, olen vapaa itsenäinen ammatinharjoittaja ja kannan näin korteni kekoon rasittamatta oikeiden yrittäjien riskikerrointa.

Jos toimisin yrittäjänä, harrastaisin verosuunnittelua.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #10

Yrityksen kassasta maksetaan paljon muutakin kuin tuloverot. Mm. Sotut ja alvit, jotka ovat kaksi suurinta veroerää. Se että osa alvista on taloustieteessä kuluttajan maksamaa ei muuta sitä että yrityksen on sekin raha kassaan tuotannollaan hommattava.

Pekka Heliste

Yritykset eivät maksa mitään vaan asiakkat maksavat kaiken.Harvalla yrityksellä on niin rikkaita omistajia, että voivat maksaa tappioita pitkään

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #13

Tuo kommentti kuuluu sinne asiakaspalvelukoulutukseen. Elävässä elämässä raha kiertää kehää, jolloin esittämälläsi logiikalla maksaja löytyy itse asiassa aina askeleen taaempaa. Ei sillä asiakkaallakaan ole kultarahakirstua...

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #19

Aivan juridisestikin yrityksen kassassa olavasta rahasta on yrityksen omaa vain ns vapaa kassa eli se mitää jää jäljelle kun velvoitteet on maksettu.

Jos ottaa kassasta rahaa niin, ettei selviä velvoitteista niin on syyllistynyt rikokseen

Tämä opetetaan yrityksen johtamiskursseilla

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #22

Mielenkiintoista, missä noin opetetaan?

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #24

Viimeistään käräjäoikeudessa....

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #26

Etkö voisi venkoilun sijaan vain valistaa minua kenen johtamiskursseihin viittasit. Kiinnostaisi tietää, kiitos.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #28

Aikoinaan kävin tämän putiikin yrittäjäkurssia

http://pienyrityskeskus.aalto.fi/fi/

Siellä opetettiin jopa lainsäädäntöä ja kerrottiin, että kajoaminen varoihin , jotka eivät ole velvoitteista vapaat on useimmiten rikos

"Osakeyhtiölaissa on voitonjaolle ja muulle varojen jakamiselle asetettu lisäedellytys, että varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden."

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #63

Niin epäilinkin, tarina muuttui aika lailla kommentista #22. Ei löytynyt yritysjohdon kurssia jossa opetetaan konkurssin olevan poikkeuksetta rikos. Kiitos tarkennuksestasi, olin jo huolestua mitä soopaa ihmisille opetetaankaan.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #85

En puhu mitään konkurssista vaan siitä, mihin rahoihin omistajilla on oikeus.Kommentissa 22 ei ole sanakaan konkurssista

Yrität vedättää sivuraiteelle tai luetun ymmärtämisesi on rajallista

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #92

Nyt on taas valistamisen paikka, pahoittelen rajallista ymmärtämystäni ja toivon sinulta kärsivällisyyttä. Emme kaikki ole einsteineja.

Mitä muita vaihtoehtoja konkurssin lisäksi on olemassa kun yritys ei selviä velvoitteistaan? Ethän lähde viisastelemaan yrityssaneerauksesta, kiitos.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #95

Eipä tuo valo välähtää vieläkään päässäsi.

Kysymys oli siitä mikä osuus yrityksen rahoista on vapaasti yrittäjän/ omistajan päätettävissä.

Yrität edelleen pistää kontolleni sanoja,joita en kirjoittanut

Jaska Pollari Vastaus kommenttiin #13

Eli jos ei yritykselle tule handelia, ei synny työpaikkojakaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #13

Se raha saa arvonsa vasta reaalista tuotantoa vastaan. Arvo tulee yrityksistä (ja osin kyllä muualtakin) ja siitä arvosta kerätään veroa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Ennen vuotta 2008 suomalaisten reaalitulot nousivat tasatahtia tuottavuuden kasvun kanssa. Eli kyllä se toimii toiseen suuntaan."

Pakko sen verran tulla viisastelemaan, että tuokaan ei ihan faktisesti pidä paikkaansa. Kyseiset keskitetyt palkkaratkaisut tehtiin jonkinlaisen hämärän "keskimääräisen" tuottavuuden mukaan, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että jotkut toimialat pääsivät halvalla, ja joillekin ratkaisut olivat jo silloin suolaisia.

Noh, yksi iso "halvalla" päässyt toimiala kuihtui pois, ja jäljelle jäivät ne jotka olivat koko ajan tehneet itsensä kannalta liian kalliita ratkaisuja - tunnetuin seurauksin.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #17

Tuotanto on hajautunutta, joten jos katsotaan yhden tuotteen kustannuksia niin tuottavuus on keskiarvo, koska jokaisen firman tuottavuus kehittyy eri tahtia

toisaalta firmakohtaiset ratkaisut eivät jostain syystä työnantajalle kelpaa esim Postilla on oma työehtosoppari, mutta halu vaihtaa TEAMin soppariin on kova.

Käyttäjän KariKaisto kuva
Kari Kaisto

"Kuka sitten ne yrityksen tuotteet ostaa, toiset yrityksetkö?"
- Kyllä, hyvin usein juuri näin. Ainakin 100% minun palveluistani ostaa toiset yritykset ja heidän asiakkaanaan on toiset yritykset. Niin aika monella muullakin. Siis yrityksen ostovoimaa (kannattavuus) kannattaa myös puolustaa.

Tottakai palkalla tulee tulla toimeen, vuokratyövoimalle maksetaan TES mukaiset palkat. Eikai voi olla markkinataloudessa niin että yksityinen yritys ostaa "työntekijälle kuuluu" -perusteella täyden työpäivän palkan jos tarvitsee 15 h / viikko? Ostatko sinä siivojan kotiisi täyspäiväisesti jos tarvitset sen saunanpesuun tai viikkosiivoukseen? Tuskin.

Liike-elämä ja tottakai myös työelämä ovat muuttuneet. Oleellinen ja kiihtyvä muutos on se, että yhä useampi tekee töitä useammalle työnantajalle ja epävarmuutta on. Kivaa, ei. Totta ja realismia, kyllä.

Se asia nyt ei kuitenkaan muutu, että yritykset palkkaavat vain jos työntekijän tuottama arvo on selvästi suurempi kuin kustannus ja siitä on etua verrattuna vuokratyösuhteeseen, alihankintaan tai vaikkapa ihan oikeasti ko työpanoksen myymiseen.

Ei täysipäiväinen vakituinen paikka ole mikään itsestään selvä perusoikeus. Tätähän hoetaan hyvästä johtamisesta puhuttaessa: maalin pitää olla sama. Mutta työntekijä ei voi vaatia - tai se ei ole kohtuullista - varmaa palkkaa kun yrittäjä kantaa riskin ja samalla sitten "työntekijät tuloksen tekee" -perusteella riskittömän palkan päälle osuutta voitosta. Tuo on juuri sitä loisimista eli halutaan edut mutta ei riskiä. Siis kermankuorintaa.

Aina työntekijä ei ole se menestystekijä. Hyvä työntekijä on ja heitä ei kyllä kukaan halua laittaa pois - usein yrittäjä jättää jopa palkkaansa nostamatta että voi heille maksaa. Mutta on myös paljon niitä työntekijöitä, jotka muistavat vain oikeutensa. Velvollisuus on ihan vieras sana - ja yleensä korostuu juuri intohimoisimmilla "liiton miehillä"

Pekka Heliste

Virosta vuokratusta työvimasta ei makseta veroja eikä sotuja ja palkkaakin manipuloidaan.

Suomessa näytetään palkkakuittia, jossa on suomalainen palkka , mutta todellisuudessa Virossa maksetaan mitä maksetaan.

Suomi ei halua torjua pimeitä työmarkkinoita ja niinpä yhteistyö Viron verottajan kanssa ei toimi

Suomi vastustaa EUssa jyrkimmin veroparatiisien käytön rajoituksia

Pasi Juutilainen

Eli yritykset tekevät 100% tosilleen palveluita ja tuotantoa ? Mielenkiintoinen markkina...

Minä ostan siivoojan 3 tunnin pestille jos kaipaan 3 tunnin siivousta, sen siivojaan yritys myy sen sitten katsomallaan katteella ja hinnalla ja minä katson onko varaa ostaa. Tästä ketjusta kertyy palvelulle ja käytetyille tuotteille arvonlisää.

Se kuinka tuo siivoojan tekemä työ ja hänen saamansa korvaus tuloutuvat suhteessa maksamaani kokonaissummaan on täysin siivoojan ja työnantajan välinen asia. Koska asiat eivät aina suju kuin strömsössä, on tätä prosessia säätelemään luotu sopimuksia, jotka ohjaavat tuota tuloutuksen kiertoa. Tähän sopimusmenettelyyn kuuluu myös, että veroluonteisina maksuina tuosta kiertävästä rahasta osa suuntautuu valtion ja kuntien käyttöön, jotka sitten erikseen päättävät omassa viisaudessaan kuinka sen osuuden käyttävät. Näin sen pitääkin mennä. Mutta on kummallista, että jotkut katsovat oikeudekseen olla noudattamatta näitä sopimuksia ja siten toiminnallaan aiheuttavat koko työmarkkina- ja kilpailutilanteen vääristymisen.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Samat ongelmat vaivaavat kaikkia länsimaita, kun koko systeemi pohjautuu tuotantonsa ja veronsa aikoja sitten ulosliputtaneiden suuryritysten ja niiden vastavoimaksi rakentuneiden reliikkijärjestöjen varaan.

Luonnollisesti kaikki lainsäädäntö ja verotuskin on laadittu tältä pohjalta, tyytyen vain parsimaan pahimmat repeämät matkan varrella, jolloin kokonaisuus on niin sekaisin, ettei siitä ymmärrä kukaan mitään. Pitkäjänteisyydestä ei voi enää puhua, koska varsinkin pienyrittäminen on muuttunut päivittäiseksi eloonjäämiskamppailuksi ja riskit ovat kohtuuttoman suuret.

Jenkeissä on alettu muodostaa "worker co-op"-käsitteen alle hyvinkin kirjavia työyhteisöjä, missä perinteiset omistamisen ja työnteon rajat rikkoutuvat. Niissä on ymmärretty, että ainoa menestymismahdollisuus on siinä, että kaikki puhaltavat yhteen hiileen, meni syteen tai saveen.

Pisimmälle tämä on viety espanjalaisessa Mondragonissa, joka on toiminut jo 1950-luvulta lähtien ja menestynyt vastaavalla konseptilla erinomaisesti. Se on tavallaan tällaisten co-opien katto-organisaatio. Liikevaihto oli viime vuonna lähes 12 miljardia euroa ja sillä on globaali markkinointiverkosto. Yli 70 000 henkilöä työllistävä konserni on hyvin monipuolinen ja käytännössä se muodostaa itselleen merkittävän "sisämarkkinan".

Suomessa on jumiuduttu vanhoihin juoksuhautoihin huutelemaan törkeyksiä. Kun siihen yhdistetään äärimmäisen jähmeä hallinto ja päätöksenteko kaikkine lupa- ja rahoituskiemuroineen, ei tarvitse ihmetellä, miksi Suomi on nyt se Euroopan sairas mies. S-ryhmä muistuttaa ehkä eniten Mondragonin toimintamallia täällä ja on menestynyt ihan kelvollisesti joustamattomasta toimintaympäristöstä huolimatta.

Pienyritystasolla joudutaan kuitenkin helposti turvautumaan "management by perkele"-metodiin, jolle kiroilevat sekä yrittäjät että tekijät. Toki poikkeuksiakin on, mutta pääosin laajan asiakaspohjan kilpailuvapaissa oligopoleissa tai innovatiivisemmilla aloilla, joita hallitus ja työmarkkinaosapuolet eivät vielä ole ehtineet pilaamaan.

Tosin suurempi perusongelma on velkaan perustuva talousjärjestelmä, missä rahoituksen allokointi saa yhä kummallisempia muotoja suhteessa todellisiin tarpeisiin. Ei siitä enempää, koska ei liity blogin aiheeseen, mutta otinpahan esiin suurimpana uhkatekijänä.

Pekka Heliste

"Miksi palkkausinto sitten on laskenut? Mitä pienempi yritys, sen suurempi riski on palkata työntekijä. Jos rekrytointi menee pieleen, on työntekijää mahdoton irtisanoa ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ja huom. ay; me pk-yrittäjät emme todellakaan irtisano huviksemme. Myös sairaslomakustannukset pelottavat monia; jos työntekijä sairastuu pitkäksi aikaa, on taloudelliset velvoitteet niin suuret, että pieni firma saattaa siihen pahimmassa tapauksessa kaatua."

Yrittäjät ovat vastuunpakoilijoita, jotka eivät vastaa virheistään, virheiden kulut pyritään kaatamaan muille eli yrittäjä kävelee kädet muiden taskuissa

Työntekijä voidaan irtisanoa henkilöstä johtuvista syistä, mutta elämme oikeusvaltiossa , jossa riidat ratkotaan oikeudessa. Jos yrittäjä pelkää tätä niin silloin ei ole puhtaat jauhot pussissa.

Jos työnantaja on järjestäytynyt niin liitto käy oikeutta ja maksaa kulut mahdollista vahingonkorvausta lukuunottamatta.

Suomessa päättyy n 500000 työsuhdetta joka vuosi ja niistä päätyy riitaan n 1500 , useimmiten maksamattomien palkkojen vuoksi. Oikeuteen päätyy n 400, joista työnantaja voittaa n 200-300

Tällaisen yrittäjän ei pidä myöskään myydä mitään asiakkaalle, koska hän ei selviä asikasvelvoitteistakaan ja asiakaskin voi riitauttaa sopparin ja sekin tulee kalliiksi. Jos ei hallitse henkilöstösoppareita niin hallitse asiakassoppareitakaan.

Sairaskuluistakaan ei pääse eroon , ne maksetaan vuokrafirman veloituksessa

Halonen vuokraakin työvoiman Virosta eli perimmäinen syy virolaisen työvoiman käyttöön on verojen ja sotujen kierto. Viro on harman talouden kultamaa ja koruption rehottaessa veroja ja maksuja on helppo kiertää Virossa

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kehen/mihin viittaat Halosella? Jos kyseessä on kauppaketju Halonen en ymmärrä yhteyttä blogiin, jos taas kyseessä on blogisti Hakonen en ainakaan tässä blogissa nähnyt mitään väittämääsi viittaavaa.

Käyttäjän KariKaisto kuva
Kari Kaisto

Samaa tarkennusta kaipasin.

Halonen ei liity tähän mitenkään. Hakonen kyllä liittyy, mutta jos tuommoisia väitteitä esittää niin pitäisi olla kyllä maininta tekstissä siihen suuntaan tai ihan faktaakin.

Edes somessa ei liene ok esittää perustelematta mitä tahansa väitteitä.

Jos pitäisivät paikkansa, mitä sitten? Jos virolainen tekee homman paremmin ja halvemmalla, mitä pahaa siinä on? Hinta-laatusuhde on ratkaisevaa. Suomalainen työllistäminen sivukulut ja byrokratian huomioiden on kallista. Sen tulisi olla työn ostajan mielestä vielä reilummin parempaa.

Kaksi kattoremonttia on lähipiiriin mennyt kesän ja syksyn aikana mainekkailta firmoilta. Virolaiset työmiehet ovat saaneet pelkkää kiitosta.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #27

Virossa sivukulut ovat korkeammat, joten jos työllistää laillisesti Suomen suomalaisella palkalla ja maksaa verot ja sotut Viroon niin tulee kalliimmaksi.

Suomessa svukulut ovat n 25 %, Virossa yli 33 %

Lomissakaan ei ole suurta eroa, Suomi 25, Viro 20

Lyhyissä keikoissa verot ja sotut maksetaan lähtömaahan, pidemmissä työskentelymaahan

http://www.koivuaho.fi/verotus-virossa/

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #32

Väistätkö kysymykset tahallasi, jolloin ei kannata yrittää selventää, vai etkö ymmärtänyt mitä kysymyksillä ajettiin takaa?

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #27

"Valinta on vuokratyövoimaa virolaisen yrityksen kautta ja uusia alihankkijoita. Nämä ovat todellisia tilanteita ja näitä tulee enenevässä määrin eteen."

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #89

Minä luulin Hakosen kolumnin käsitelleen asioita, joita hän kuulee jutellessaan PK-yrittäjien kanssa, ei suinkaan omaa tilannettaan? Kovin eri tavalla voi tekstin näköjään tulkita. Voisit kuitenkin perustella mihin pohjaat väitteesi, että Hakonen pyrkii kiertämään veroja ja sotuja?

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #99

Hän kehuu itse olevansa yrittäjä ja hän ei uskalla palkata suomalaisia joten hän toiminee kuten kaikki muutkin

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #100

En tunne Hakosta, joten en osaa ottaa mitään kantaa hänen uskaltamisiinsa. Keskustelen tässä vain perustuen hänen yleisellä tasolla PK-yrityksiin liittyneen blogin perusteella. Itse en lähtisi syyttelemään ketään veronkierrosta sen perusteella että oletan hänen toimivan kuten muutkin (ketkä muut?). Kukin tietysti taplaa tavallaan.

Uteliaisuuttani en malta olla kysymättä, vaikka asia ei varsinaisesti keskusteluun liity. Onko työntekijöiden kansallisuus jotenkin relevantti kysymys?

Pekka Heliste

Viittaankin enemmän tuohon Viron käytäntöihin, viisi vuotta Baltiassa opetti paljon paikallisesta tavsta tehdä businesta ja oleellinen osa on kiertää lakeja.

Virolaiset firmat ovat niitä, jotka kiertävät lakeja , ei suomalainen ostaja ellei tee sitä tietoisesti

Lauri Aro

Toi Ukko.fi onkin hyvä palvelu. Pari kaveria myy sen avulla itseään, mutta yrittäjän yleisin kysymys on, "teetkö ilman kuittia".

Niin että semmoistakin verosuunnittelua esiintyy. ;-)

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Jos yritys teettää töitä ilman kuittia, joutuu yrittäjä kierrättämään rahan oman henkilökohtaisen verotuksensa kautta ja ei tule monestikaan halvemmaksi kaikki kulut huomioon ottaen. Jos kannattaa, täytyy myyntiäkin olla ohi kirjanpidon.

Yksityisasemassa tehdyissä ostoissa hyöty maksamattomista suorituksista jää ostajalle.

Käyttäjän valtakunnan kuva
Kimmo Liimatainen

Voipi olla hyvä palvelu mutta jakaa harhaanjohtavaa, propagandaksi luokiteltavaa mutua:

https://www.ukko.fi/tehdaan-naisen-eurosta-100-sen...

Jani Miettinen

OECD tilastojen mukaan Suomessa on 9. heikoin irtisanomissuoja 34 valtion joukossa.

Eli jospa yrittäjä sanoisi ihan rehellisesti, että hän haluaa luopua irtisanomissuojasta kokonaan USA:n malliin.

http://yle.fi/uutiset/irtisanominen_on_suomessa_he...

Pekka Heliste

Hakonen haluaa lopettaa oikeusvaltion ja tehdä Suomesta pikku-Venäjän.

Taitaa olla persu ?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kaiketi tässä plogisti arvioi pienyritysten tilannetta, eikä sinänsä suurten kansainvälisesti toimivien pörssiyritysten toimintaa tai velvotteita kansainvälisestikin vertaillen.

Suomalaisessa yritysmaailmassa menestyjiä on vähän n. 5 % , mutta niitä, jotka saavat taiottua kovalla työllä oman leipänsä perheelleen tai edes sitäkään 95 %.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Vuonna 2013 näyttäisi tuo OECD:n tunnusluku olleen 12. alhaisin, ei sillä että se olisi edes tärkeää, mutta uudempikin tieto siis löytyy. Mielenkiintoista tuossa vertailussa on, että Suomessa näyttäisi työntekijän turva kollektiivista irtisanomista vastaan olevan suhteellisen heikko ja yksilöllistä vastaan suhteellisen vahva. Olisiko tuossa selitys blogistin kuvailemille tuntemuksille PK-kentällä?

Mietteliääksi jätti Tanskan sijoitus 18. sijalla. Oma mielikuva kun on, että siellä joustavuus olisi suurta. Onko siis niin että tuo paljon puhuttu Tanskan malli koskee vain yksilöllisiä irtisanomisia, vai onko OECD:n mittarissa muitakin muuttujia kuin pelkkä irtisanomissuoja?

http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/raportit/ra...

Pekka Heliste

Suoja epäasiallista irtisanomista vastaan perustuu ILOn soppareihin, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioon, joten kyllä perusteet ovat suurin piirtein samat kaikkialla

Erityisesti kun 200 valtiota on ratifioinut ILOn sopparit ja vienyt lainsäädäntöön

Tuo irtisanomisen helppous perustuu kyselyyn ja harvalla yritysjohtajalla/yrittäjällä on kokemusta monesta maasta, joten käsistys on hyvin subjektiivinen ja riippuvainen johtamiskulttuurista .

Suomi on autoritäärinen maa, jonka johtamiskulttuuri on peräsin tsaarin Venäjältä ja niin oikeusvaltiota eikä ihmisoikeuksia hyväksytä johtotasoilla .

Suomessa myös lait ja sopparit toteutuvat edunvalvonnan vuoksi paremmin kuin jossain Indonesiassa tai Virossa, mutta työnantajan ehdoton direktio-oikeus ajaa riitoihin

Euroopassa työntekijöillä on laaja myöstämääräämisoikeus eikä työnantaja voi sanella henkilöstöasioita vaan on neuvoteltava.Sen vuoksi ei tarvita laittomia lakkoja , koska työnantaja ei voi päättää yksipuolisesti

Olen ollut töissä ulkomailla yli 10 vuotta ja monissa kuttuureissa ja samoja pelisääntöjä noudatetaan kaikkialla .Tai siis noudattavt ne , jotka noudattavat esim Indonesiassa valtion arvio oli, että n 30-40 % työnantajista noudattaa lakeja

Suomessa työnantajalla on vain kuulemisvelvoite ja työnantaja voi sanella päätökset yksipuolisesti

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

joopa joo! Aina löytyy numeroita, jotka todistavat, että Suomen kilpailukyky on hyvä, irtisanomissuoja huono, työttömuuskorvaus huono, jne - Suomella ei voi mennä huonosti!! Maassa on kuitenkin puoli miljoonaa työtöntä, yritykset eivät uskalla palkata työntekijöitä, työttömänä hankki enemmän kuin töissä, valtion velka kasvaa humisten, julkinen sektori kasvaa kuin pullataikina, jne, jne.

Max, mistä johtuu, että Suomen talous lahaa pohjamudassa?

Oliskohan mahdollista saada AY-patruunat televisiokamreoiden eteen ainakin keskustelemaan näistä asioista.

Jani Miettinen Vastaus kommenttiin #67

Sinulla ei sitten ole antaa mitään kumoamaan noita tilastoja? Suomella on edelletykset menestykseen, mutta kepudemarikokoomus suhmurointi on sen tuhonnut hyvin.

Suomessa yritykset saavat saman verran yritystukia kuin ne maksavat yhteisöveroa, tämä on täysin järjetöntä. Mielummin 0-verotus ja kaikkien yritystukien lopetaminen kuin nykyinen systeemi. Maataloustuet ovat laskutavasta riippuen 4-5 miljardia euroa. Siis ihan oikeasti joku jyväjemmailu saa 4 miljardia euroa Suomessa. Laitetaan se summa vaikka luonnontieteiden alojen tutkimustöihin, niin 10 vuoden päästä voimme oikeasti kutsua Suomea Euroopan Japaniksi.

Olisiko syynä euro ja väärä talouspolitiikka? Suomi on jo kerran sekoillut EMU:n kanssa, eikä siitä selvitty muuten kuin siten, että markkaa laitettiin vapaapudotukseen.

Saksa on Euroopan ainoa euro jäsen joka laittoi taloutensa euro kuntoon. Mutta on hyvä muistaa, että kokoomus ottaisi vain itselleen mieluisat Saksan mallit, eikä suostuisi päästämään vaikka työntekijöiden edustajia yrityksen hallintoon.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #67

Yritykset tekevät n 500000 työsopimusta vuodessa eli palkkavat n 500000 ihmistä

Kyllä joku uskaltaa työllistää, luku ei ole juurikaan muuttunut vuosien varrella

Työttömien määrän kasvu tulee siitä, kun eläkeikää on nostettu poistamalla varhaiseläkkeet ja toisaalta kun kasvu on nollassa, joten luovan tuhin tuhuamien työpaikkoje tilalle ei tule uusia

Eli Suomella ei ole mitä tuottaa ja myydä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kommentteihin viitaten, monia käsityksiä on olemassa. Ongelmana toki todellisuudessa on se, että asiakkailta vähenevät rahat, ja näistä asiakkaista yhä useampi on työttömänä jo v. 2016.

Ja mistähän sitä rahaa sitten...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Eikös tämä jo käsitelty että työttömyyden kasvusta huolimatta suomalaisten ostovoima on yllättäen kasvanut jopa tämän pitkän laskukauden aikana? Aina se hallitus on näköjään jostain sitä rahaa ihmisille lisää keksinyt.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #43
Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #44

Ei voi olla. Tiedonantajassa, ja jopa Hesarissa luki että Suomi on säästänyt jo pitkään.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Rahaa kyllä on, mutta ei niillä, joilla olisi kulutukseen suurin tarve.

Demografian vinoutuminen on aiheuttanut sen, että säästäjien ja sosiaaliturvan kuluttajien osuuden kasvaessa, varojen käyttö kohdentuu reaalitalouden kannalta usein varsin haitallisesti, ainakin pitkällä tähtäimellä.

Tässä aiheesta hyvä video ulkomaan murteella, mutta taulukoista ymmärtää yskän, vaikkei murretta hallitsisikaan.
https://www.youtube.com/watch?v=8GP87dgTqF8

Ratkaisuista en ole samaa mieltä, mutta ongelmista ja seurauksista kyllä.

Yrjö Hirvonen

Täällä menee taas ihmisiltä sekaisin se, että yksinyrittäjä on ihan eri viivalla kuin vaikka keski-suuren yrityksen omistaja, jossa on useampia työntekijöitä. Jos vertaatte esim. kampaajan kirjanpitoa ja oy:n kirjanpitoa, näkisitte että nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja yrittäjää. Harmittaa vietävästi, kun tässä haukutaan samalla ne yrittäjät, jotka niska limassa tekevät työtänsä, eivätkä todella pääse rikastumaan. Palkkaisivat varmasti mielellään töihin vaikka osa-aikaisen, mutta siitä on tehty niin vietävän kallista, ettei sen jälkeen jää itselleen rahaa syödä.
"Jos ei ole varaa maksaa palkkaa niin eikö siinä vaiheessa ole aika pistää yritys pakettiin" sanoi joku, tosi fiksusti sanottu. Selvästi tälläinen ihminen ei tunne ketään yksinyrittäjää. Yleensä tälläinen on se, joka tekee työnsä eikä valita, elää köyhyysrajalla jatkuvasti, mutta silti saa tälläiset "riistäjä, ahne, omasta kiinni pitävä" haukkuja.
Ottakaa selvää ihmiset kalliit asioista.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Onhan se todellinen ongelma, mikäli esille nostetut kipukohdat ovat ne syys miksei työllistetä. Tällöin varmaa on vain se, että hallituksen toteuttamat työllistämiskeinot kela-maksun poistoineen ja yhteisöveronalennuksineen eivät ole vastanneet todelliseen ongelmaan. Onko yhteiskunta siis tukenut ulkomaisia vuokratyöyrityksiä?

Onko päättäjien aivan mahdotonta hyväksyä, että vain yhteistyöllä kuopasta noustaan.

Tässä keskustelun pohjaksi yksi kustannusnäkemys työllistämisen kuluista.

http://blogi.auriayrityslaskenta.fi/bid/178866/N%C...

Pekka Heliste

Ei Suomi ole ainoa missä noita maksetaan.

Olen palkannut ihmisiä töihin 10 maassa ja kaikissa maissa maksetaan samoja maksuja.

Tanska on harvoja maita, joissa ei ole juurikaan työnantajamaksuja , mutta palkat ovat vastaavasti korkeammat ja työnantaja hoitaa tilittämisen, joten säästöjä ei synny edes hallinnossa

Sama on muuallakin, jos joku maksu on työntekijän harteilla niin palkka on vastaavsti korkeampi ja usein työnantaja tilittää maksut,ei työntekijä

Suomessa sotumaksut ovat 25 % luokkaa, mutta paljon kehutussa Virossa 33 % ja sielläkin on palkalliset lomat ja sairaspäivät, tosin kolmen päivän karenssi ja 70 % korvaustaso säästävät jonkin verran

Mutta kun 70 % kuluista tulee pitkistä sairaslomista niin ei ero niin suuri ole

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Mailma on muuttunt Heilste, ja Suomi ei ole muuttunut sitten 70-luvun pätkääkään.

Nuorempi sukupolvi jatkakoon tästä, mihin on nyt tultu.

Käyttäjän JormaTuomainen kuva
Jorma Tuomainen

Täällä (Virossa) työnantaja korvaa tuolla 70% vain sairauspäivät 4-8, sen jälkeen valtio.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #86

Näin se menee Suomessakin , työnantaja maksaa 1-10 päivää ,sen jälkeen Kela ja jos työehtosoppari edellyttää palkanmaksua niin Kela maksaa työnantajalle.Js taas ei niin Kela maksaa koravuksen työntekijälle

Suomessa työntekijät maksavat palkkavakuutuksen Kela-maksuina , Virossa valtio kerää rahat työnantajilta

Pekka Paavolainen

Kun niin monet kommentit kertovat yrittäjän olevan riistäjä tai oman etunsa ajaja. Niin heille tiedoksi, että itse yrittäjäksi ryhtyminen on helppoa, sen jälkeen voitte elää leveää elämää! Yksin yrittäjän tarvitsee vain uhohtaa liittojen sopimukset ja edut, lomat ja sairauslomat, työajat ja työttömyysturva, hoitaa itse omat ja yrityksensä verot, eläkemaksut, arvonlisäverot, kirjanpito ja muu byrokratia sillä välin kun ei harjoita varsinaista ammattiaan. Jos ei meinaa aika riittää työnteolle, voit aina palkata jonkun joka tekee nämä kaikki puolestasi (tosin silloin kaiken pois jättaneen pitää nekin asiat hoitaa ja maksaa liiton edellyttämällä tavalla)!

Kiinnitä omaisuutesi, luovu oikeuksistasi toimeentuloon ja palkkaa itsellesi tuleva yrittäjä porvari! Jos kaikki ei onnistukkaan suunnitellusti, myy yrityksesi tuolle palkkaamallesi työntekijälle (koska hän osaisi hoitaa homman paljon paremmin).

Rupea rikkaaksi kun olet kaikki edellämainitut oikein ja myy menestyvä yrityksesi työntekijällesi, tai osta työnantajasi ja ala yrittäjäksi!

Maailma on avoin, valintansa voi tehdä valittamattakin!

Tee se, äläkä valita!

Pekka Heliste

Keskustelin hammaslääkärini kanssa hänen työstään. Hän on yrittäjä.

Kysymykseen , ovatko päivät pitkiä niin hän ja apulainen miettivät pitkään ovatko koskaan tehneet 7 tuntia pidempää työpäivää ja lopputulema oli ettei 20 vuoden työuralta muistunut mieleen yhtään normaalia pidempää päivää.

Tai tuttavani, joka toimii nykyään konsulttina, hänkin on yrittäjä.

Hän on rajoittanut työpäivien määrän 100 päivään vuodessa, sillä pääsee jo kuusinumeroiseen ansioon ja se kuulemma riittää

Tai lähipiirissäni on urakoitsija ja hän tekee 4 päiväistä viikkoa, koska lapset ovat pieniä ja hän haluaa

Yrittäjistä n 40 % tekee pidempää työaikaa kuin 40 tuntia viikossa, joten suurin osa yrittäjistä tekee yhtä lyhyttä työaikaa kuin palkansaajat

http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2014/13/tyti_2014...

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Sellainen näkemys, ettei työntekijä muka ymmärrä ja nyt puhun yksityissektorista, että yrityksen viivan alle on myös jotain jäätävä jotta työt jatkuvat on höpö höpö puhetta ja nyt puhun kokemuksesta jota on viideltä eri vuosikymmeneltä kertynyt konepajateollisuudesta. Metallin tes:a taitaa olla kuutisenkymmentä erilaista kohtaa yrityskohtaiselle sopimiselle, mutta jos keskenäinen luottamus puuttuu, kuten usein puuttuu tätä mahdollisuutta ei ymmärrettävästä syystä käytetä. Jälkikasvuni oli aikoinaan tuotantopäällikkönä keskisuuressa konepajassa ja yhteistyö pääluottamusmiehen kanssa toimi kuin häkä ja asioista sovittiin niin, että molemmat osapuolet siitä hyötyivät. Suomalaisia vaivaava huono johtaminen, josta Sipilä antoi oivan esimerkin sote-ratkaisussa, on suurin jarru paikallisen sopimisen edistymiselle.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Rehellisyyden nimissä tuokin varmasti pitää tunnustaa. Jos luottamus pelaa ja työntekijät tietävät mistä milloinkin on kyse, edes tessit tuskin tulevat esteeksi joustoille joka suuntaan.

Avoimuus ja keskustelu auttaa yleensä aina. Monilla johtajilla on paljon opittavaa siitä kuinka ihmisten kanssa toimitaan niin että välit pysyvät hyvinä.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

Näiden ääneen sanominen vaatii rohkeutta. Toivotan kirjoittajalle jaksamista tulevaan loanheittoon.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Kyllä asioista pitää pystyä puhumaan, vaikeistakin. En näe blogistin esiin nostamissa kysymyksissä mitään sellaista, että jonkun pitäisi vetää herne nokkaan. Yrittäjä tässä esittää ongelmia jotka hänen käsityksensä mukaan estää työllistämistä. Toistakin mieltä saa perustellusti toki olla, mutta kyllä huoli on otettava vakavasti, sillä jokuhan meillä mättää tässä yhteistyössä työnantaja/työntekijä. Talouden muista tekijöistä löytyy paljon lisää ongelmia työllistymisen ja yrittämisen esteiksi, mutta en ota niitä tässä tämän enempää esille.

Olen varma, että täytyy olla ratkaisumalleja jotka hyödyttävät kaikkia, kunhan aikajanaksi ei määritetä vuotta eikä kahta. Kaikki eivät toki voi hyötyä yhtä aikaa, ellei vientisektori esitä ihmeitä.

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

Jos työntekijä ei tee töitään hänet voi irtisanoa varoituksen antamisen jälkeen. Mikäli työt vähenevät, voi työntekijän irtisanoa tuotannollisin ja taloudellisin syin. Itse en ymmärrä argumenttia, ettei "epäonnistuneesta rekrytoinnista" pääse eroon. Kyllä ihan varmasti pääsee.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kokeilepa palkata A:n tilalle B joka on parempi A:n työssä.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Voisitko tarkentaa tuota väitettäsi, jonka mukaan yksittäisen työntekijän irtisanominen olisi Suomessa sangen helppoa. Olen ymmärtänyt, että tuo nimenomaan on käytännössä erittäin hankalaa ja/tai vaatii pitkän prosessin.

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

Voisitko tarkentaa missä lukee "sangen helppoa"? Älä siis vääristele kirjoitustani.

Ei niin ei lue eikä niin tulekaan olla, koska työntekijällä pitää olla jonkinlainen mahdollisuus myös suunnitella tulevaisuuttaan. Kuten kirjoitin hänet toki voi irtisanoa laiminlyöntien, päihdeongelman tai töiden vähenemisen vuoksi. Ensin pitää antaa varoitus ja mahdollisuus korjata tapansa. Onko se nyt liikaa taas vaadittu kun ei ruoskia saa?

Työntekijän "hyvyyden" voi tarkistaa koeaikana, jolloin varmasti käy selväksi onko riittävän hyvä.

Muualla EUssa esi Saksa, Ranska tai Italia on työntekijän suoja huomattavasti parempi kuin meillä.

Donald McBear

Suomessa on pirusti väkeä joilla ei ole hyvää koulutodistusta tai 5 vuoden työkokemusta alalta, mitä heille käy? he eivät työllisty.. Herätkää nyt yrittäjät, vastavalmistuneilla ei ole mahdollisuuksia työllistyä jos tuo on teidän mielestä hyvä ratkaisu. Yrittämisen perusidea on se että otetaan riski. Itse työllistyin tuoreeseen yritykseen ja kun hain paikkaa minulle sanottiin että yhtään lippulappusta et tuo mukanasi tai en päästä ovesta sisälle ja meidän firmalla on jo 1mil liikevaihtoa. ei minullakaan tekemistäni hommista ollut minkäänsortin tietotaitoa mutta minut koulutettiin hommaan niinkuin jokaisessa työpaikassa tehdään. ei mulla muuta, nää on niitä valintoja.

Käyttäjän velipekkamoisalo kuva
Veli-Pekka Moisalo

On hyvä muistaa näkökulma. Myös vuokratyö ja alihankinta ovat työllistäjiä ja yhteiskunnan varallisuutta kasvattavia. Isommat yritykset ovat käyttäneet molempia vuosikymmeniä. Ne ovat varmaan pysyviä ilmiöitä Suomessakin.

Työministerihän luottaa pienyrityksiin ja niiden kykyyn työllistää, kun pakkolait saadaan voimaan. Taitaa vaan käydä, niin että hallitus vetää pois koko sisällön lakitekstistä asia kerrallaan.

Pekka Heliste

Ei Suomessa edes pyritä täystyöllisyyteen. Suomessa porvarihallitus harjoittaa fiedmanilaista ääriliberaalipolitiikka, joka pyrkii pitämään työttömyyden koreampana kuin täystyöllisyys edellyttää

Tunnetuin airut on Vartiainen, hänen mukaansa työttömyyden pitää olla vähintään nykyisentasoinen, jotta inflaatio ei riistäytyisi käsistä

Eli porvaripolitiikka pyrkii tietoisesti pitämään työttömyyden korkeana

Käyttäjän Rajasusi kuva
Jouko Siivonen

Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa ja toimin samoin. Yksi kokemus työntekijän palkkaamisesta riitti.

Pekka Heliste

Ilmeisesti et osaa johtaa yritystä ja ihmisiä. On parempi ettet työllistäkään kun et osaa

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Liisa Jaakonsaari (sdp) on tehnyt pitkän uran vuokratyöfirman hallituksessa muuten. On ymmärtänyt että aate ja rahat on hyvä pitää erillään. Kuten Lipponenkin on ymmärtänyt.

Käyttäjän JukkaLaine2 kuva
Jukka Laine

Suomessa olisi saatava kaikille vakinaiset työpaikat. Nuoret eivät perusta perheitä jos tulevaisuus on epävarma. Vuokratyövoiman käyttö pitäisi kieltää kokonaan.

Muuten ei ole parin vuosikymmenen päästä Suomea.

Toimituksen poiminnat